EVA:n raportti purettuna ja analysoituna

Yhteistyön ja huolehtimisen henki


Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on vuodesta 1995 asti seurannut tutkimussarjassaan suomalaisten asenteita yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä tutkinut meidän odotuksiamme tulevasta. EVA on antanut seitsemännelle suomalaisten asenteita luotaavan tutkimuksensa nimeksi "Menestyksen eväät".

Suomalaiset suhtautuvat omaan ja maansa tulevaisuuteen optimistisemmin kuin tähän mennessä kertaakaan 1990-luvulla. Vaikka tulevaisuuden usko on korkealla, niin laman ei kuitenkaan vielä uskota taittuneen, mikä onkin hieman ristiriidassa yleisen myönteisyyden kanssa. Tulevaisuuden uskoa siis on, mutta samalla ollaan kuitenkin varovaisia.

Tutkimuksen keskeisimmät tulokset voi tiivistää seuraavasti:

  • Aineellisten, "kovien" hyvinvointiarvojen nousu on taittunut
  • EU-suhde on vakiintumassa
  • EMU jakaa mielipiteitä
  • Maaseutua ei saa unohtaa
  • Markkinataloutta sekä arvostetaan, että arvostellaan.

Kolme Suomea

Tutkijoiden analysoidessa faktorianalyysillä kyselyn tuloksia he ovat määritelleet suhteellisen tasaisen asetelman vahvistumisen yhteiskunnassa. He jakavat Suomen seuraavasti:

  • Paljossa perinteinen, mutta samalla myös voimakkaasti uudistuva teollinen Suomi. Siinä maltillisen ja nykyisin myös keskiluokkaiseen vasemmiston (siis SDP:n ydin) tarpeet ja toiveet kohdistuvat ennen kaikkea mahdollisimman turvattuun elämään. Julkisella sektorilla on erityinen arvo ja merkitys.

  • Kansainvälistyvä yhä voimakkaammin monipuolisen koulutuksen varaan tulevaisuutensa rakentava ja kaupunkimaisesti ajatteleva, suuressa määrin yksilöllisyyteen turvautuva ja sitä korostava, toimihenkilöistynyt kansanosa (paljolti kokoomus).

  • Maaseudusta ja sen taajamista etenkin Väli- ja Pohjois-Suomessa suurimman voimansa saava, perinteisiä suomalaisia arvoja kunnioittava, suomalaiskansallisesti ajatteleva, nopeaan kansainvälistymiseen enemmän tai vähemmän varauksellisesti suhtautuva, voimakkaasti suomalaiskansallista toimintatapaa kannattava väestönosa (ytimenä keskusta).

Ongelmallinen EU

Puoluejakauma näiden välillä ei kuitenkaan ole selvä. Pääomavaltainen teollisuus, joka eittämättä ajaa omaa teollisen Suomen tulevaisuudenkuvaa on edustettuna myös kokoomuksessa ja sen politiikassa. Samoin maaseutua, ja maaseudun kasvukeskusten ääni kuuluu kokoomuksessa. Ryhmien ytimet voidaan kuitenkin määritellä kuten tuloksia analysoineet raportissaan väittävät.

Ongelmallisin osa-alue on EU-politiikka. Siinä kokoomus tasapainoilee tai elää jonkinlaisessa sisäisen tasapainon herkässä tilassa. Kansainvälistyvää ja jossain määrin myös tiiviimpää EU-politiikkaa ajava linja maltillisoituu varsin nihkeästi ja suomaliskansallisesti ajattelevan linjan vaatimuksesta.

Kysely vahvistaa jo aiemmin havaittua trendiä. Kolme suurta puoletta hallitsee poliittista kenttäämme nyt ja myös tulevaisuudessa. SDP:lla, kokoomuksella ja keskustalla on tutkimuksen mukaan jokseenkin tasavahva kannatus (SDP 22,1 %, kokoomus 21,5 % ja keskusta 21,5 %).

Yhteistyö on valttia

Vaikka maa näyttää asenneilmastoltaan jakautuvan kolmeen osaan, niin usko yhteistyöhön on vahva. Kun hallitsevia tekijöitä mielipideilmastossa listataan tärkeysjärjestykseen, niin toiselle sijalle koulutuksen ja laadun sisäistämisen jälkeen tulee maaseudun ja kaupunkien yhteistyön painottaminen.

Tämä viittaa siihen, että Suomen alueellisen elinvoiman kysymykset ovat nousemassa keskeisten ongelmiemme joukkoon. Nyt haetaan tukea kaupunkien ja maaseudun yhteistyötä - näkemys, joka ei aikaisemmissa tutkimuksissa noussut samalla tavalla esiin.

Arvomaailmassa käänne pehmeämpiin arvoihin

Pitkän "arvojen kovenemisen kauden" jälkeen suomalaisten arvomaailma on muuttamassa suuntaa. Se on raportin mukaan kääntynyt takaisin kohti ns. pehmeitä arvoja.

Kun lähtökohdaksi otetaan asenneilmasto vuonna 1984, niin arvot ovat kehittyneet pehmeämpään suuntaan aina vuoteen 1990 saakka, mutta sen jälkeen kovenivat laman myötä. Tämä kehityssuunta on katkennut.

Ympäristön arvostukseen liittyvät tekijät ovat edelleen korkealla, mutta päinvastoin kuin muu asenneilmasto, ympäristöarvot ovat hienoisessa laskussa. Omasta elintasosta ei olla enää niin helposti tinkimässä ympäristön hyväksi kuin neljän vuotta sitten.

EMU jakaa mielipiteitä

Kysyttäessä millaisia ratkaisuja Suomen tulisiko Suomen liittyä talous- ja rahaliittoon, mikäli useimmat EU-maat liittyvät vastataan seuraavasti:

  • ehdottomasti 10 %
  • kyllä 32 %
  • ei/ehkä ei 33 %
  • ei 14 %
  • ehdottomasti ei 11 %
Kysymys Suomen jäsenyydestä Euroopan talous- ja rahaliitossa jakaa mielipiteitä ja samalla epävarmuus on ilmeistä. Tietoa ja argumentteja kaivataan lisää.

Markkinatalous kritiikin kohteena

Vaikka markkinataloutta ja yrittämistä arvostetaan, niin ensimmäistä myös arvostellaan. Markkinataloutta pidetään kovana ja raakanakin järjestelmänä. Pääpiirteissään suomalaista markkinataloutta pitää hyvänä noin puolet vastaajista.

Kiritiikin kärjet osuvat markkinataloudessamme siihen, että se toimii liikaa suuryritysten ehdoilla, että se suosii vahvemman oikeutta, ja että se ylikorostaa taloudellisia arvoja sekä tuottaa liian suuria tulo- ja hyvinvointieroja.

Julkisten palvelujen arvostus on nousussa. Niiden yksityistämisen kannatus on vähentynyt. Selvimmän merkin hyvinvointipalvelujen arvostuksen noususta antaa väite: "Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palveluiden ylläpitäminen maksaa paljon, niin suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen".

Neljässä vuodessa tämän väittämän kannatus on noussut kymmenen prosenttiyksikköä, mikä on huomattavan suuri muutos.

MAX MICKELSSON
7.3.1997

POLITIIKKA -SIVULLE