Hassin lääkkeet energiapolitiikkaan:Säästöjä ja lisää ohjailua
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satu Hassi on tyytyväinen, että pääministerillä on sama käsitys kuin heillä siitä, ettei nykyinen hallitus ota ydinvoimaa esille. Hassi kehuu KTM:n viimeaikaisia laskelmia ja toteaa, että jos ydinvoimalla pitäisi saavuttaa Suomen hiilidioksidipäästötavoite, niin niitä pitäisi rakentaa parikymmentä.- Se mitä Lipponen sanoi on hallitusta muodostettaessa tehdyn sopimuksen mukainen. Hassi vahvistaa, että ydinvoiman esiintuominen olisi todellinen uhka hallituksen yhtenäisyydelle.
Hallitus antaa eduskunnalle energiapoliittisen selonteon. Hassi edustaa Pekka Haaviston sijaisena vihreitä selontekoa valmistelevassa ministeriryhmässä. Hassi kehuu kauppa- ja teollisuusministeriön viime viikolla julkistettua raporttia. Vaikka taustalla Hassin mukaan onkin epärealistisen voimakas energiaintensiivisen teollisuuden kasvu, on se ensimmäinen laskelma siitä, millaisiin hiilidioksidipäästöihin päästään eri politiikkavaihtoehdoilla. - Uskon, että Suomessa kasvavat ennen muuta high-tech -alat ja palvelut, jotka eivät ole energiaintensiivisiä. Perinteisen prosessiteollisuuden kasvattamiseen Hassi ei usko. - En minä sen alasajoa vaadi, hän naurahtaa. Retoriikkaa on tulkittu välillä myös väärin, varsinkin vastapuolella.
Parikymmentä ydinvoimalaa- Kun tähän mennessä leimallisimmin Martti Tiuri on argumentoinut siihen tyyliin, että Suomen sitoumukset kasvihuoneilmiötä aiheuttavien kaasujen päästöjen vähentämiseksi voidaan täyttää rakentamalla ydinvoimaa, mutta mitään muuta ei tarvitse muuttaa. Tämän oletuksen KTM:n skenaario osoittaa vääräksi.- Se osoittaa, että hiilidioksidipäästöjen alentamiseen voidaan päästä ainoastaan sellaisella kokonaisuudella, johon sisältyy energiaverojen nosto-ohjelma sekä muut energian säästöä, uusiutuvaa energiaa, maakaasua ja tekniikan kehitystä suosivat toimet. KTM ennustaa, että jos politiikalla ei pyritä nykyistä voimakkaampaan ohjaukseen, niin hiilidioksidipäästöt nousevat tasaisesti 55 miljoonasta tonnista noin 85 miljoonaan tonniin. Energiapolitiikka-vaihtoehdolla päästään puolestaan jo lasku-uralle. 2000 megawattitunnin ydinvoiman lisäys edelliseen vähentää hiilidioksidipäästöjä viisi miljoonaa tonnia. Hassin mukaan oleellista onkin, että päästään laskevien päästöjen uralle. Ydinvoiman lisärakentaminen ei hänen mukaansa tällaista käännettä tuo.
Jotta Suomi pääsisi sille päästötasolle vuoteen 2010, johon juuri EU:ssa sitouduttiin tarvittaisiin 4-5 uutta ydinvoimalaa ja vuonna 2025 15 uutta ydinvoimalaa, laskee Hassi. - Tuhannen megawatin sähkönsäästöinvestoinnit ovat paljon halvempia kuin vastaavat tuotantoinvestoinnit.
Kenellä on eduskunnan enemmistöTiedon määrä eduskunnassa on lisääntynyt vuoden 1993 ydinvoimaäänestyksen jälkeen, mutta ydinvoiman kannattajat ja vastustajat näyttävät olevan yhä edelleen tiukasti asemissaan. Hassi muistuttaa, että edellinen eduskunta oli hyvin energiatietoinen monine keskusteluineen ja seminaareineen.- Se oli EU-jäsenyyden ohella toinen huippuaihe. Tällä kaudella energiakysymykset eivät ole herättäneet vastaava intoa.
Hassi ei kuitenkaan usko, että tämäkään eduskunta äänestäisi ydinvoiman puolesta. Hänen mukaansa tulevaisuuden energiavaihtoehdoilla on kasvava kannatus. Hassi pitääkin Mikko Elon (sd.) ja kumppaneiden ydinvoimavyörytystä poliittisena retoriikkana. Heillä on tarve osoittaa olevansa jämeriä ja päättäväisiä. - Tämä on täysin menneisyyden strategia, toteaa Hassi aidosti tuohtuneena. Hän viittaa laskelmiin, joita Peter Lundh on tehnyt. Niiden mukaan 50 000 ihmisen työllistäminen prosessiteollisuuteen vaatisi 250-750 miljardin markan investoinnit. Ydinvoimakeskustelu kuumenee eduskunnassa viimeistään toukokuussa, jolloin hallituksen selontekoa odotetaan. Ydinvoiman puoltajat ovat väläytelleet tuovansa selonteon käsittelyssä ponsiesityksen, jossa lisärakentamista puolletaan.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE