Suomalaiset luottavat äänestämiseen



Suomalaisten luottamus äänestämisen voimaan on korkealla. Taloustutkimus Oy:n Verkkouutisille tekemä mittaus osoittaa, että 59 prosenttia suomalaisista uskoo, että kansalaiset voivat äänestysvalinnoillaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.


Kansalaisten luottamusta politiikkaan ja puolueisiin mitannut tutkimus kertoo ehkä yllättäenkin, että nuoret uskovat selvästi eniten äänestämisen ja puoluevalinnan vaikutukseen.

15-29 vuotiaista jopa 70 prosenttia luottaa siihen, että kansalaiset voivat äänestyvalinnoillaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Vain vajaa neljännes nuorista on eri mieltä väittämän kanssa.

Usko äänestämisen voimaan näyttää putoavan nopeasti iän karttuessa. Alle 50-vuotiaista enää 54 prosenttia luottaa äänestämiseen. Kolmen suurimman puolueen kannattajista noin kaksi kolmannesta uskoo äänestämällä vaikuttamiseen.

Usko puoluevalintaan horjuu

Vajaa puolet vastaajista, 49 prosenttia, oli sitä mieltä, että on jokseenkin samantekevää, minkä puolueen edustajaa äänestää, päätökset tehdään kuitenkin äänestäjien tahdosta riippumatta.

Vahvinta luottamusta puoluevalinnan merkitykseen osoittivat kokoomuksen kannattajat, joista vain kolmannes oli valmiita hyväksymään väitteen.

Kyynisimmin puoluevalinnan merkitykseen suhtaudutaan eläkeläisten keskuudessa, jossa 61 prosenttia on valmis hyväksymään väitteen.

Demarit tyytymättömimpiä puolueeseensa

Selvä enemmistö vastaajista haluaisi kannattamansa puolueen uusiutuvan ja unohtavan vanhat toimintatapansa. Näkyvintä kritiikki on sosiaalidemokraattien keskuudessa, jossa 64 prosenttia haluaisi puolueensa muuttuvan. Kokoomuksen ja Keskustan kannattajissa vastaava osuus on alle puolet.

Tutkimuksen mukaan kiinnostus käydä äänestämässä on niinikään alhaisinta sosiaalidemokraattien kannattajilla. Heistä 40 prosenttia sanoo kiinnostuksensa äänestää vähentyneen viime vuosina.

Kaikista vastaajista äänestyskiinnostus on laskenut 39 prosentilla, kun taas 54 prosenttia on sitä mieltä, että heidän äänestyskiinnostuksensa ei ole vähentynyt.

Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna 28.10.-5.11. välisenä aikana. Siinä haastateltiin kaikkiaan 1007 15-74 vuotiasta suomalaista.

PETE PAKARINEN
7.11.1997


POLITIIKKA -SIVULLE