Lipponen uskoo enemmistön olevan Suomen EMU-linjan takana

Lipponen viittasi Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan mielipidetutkimukseen. EMU-myönteinen vastaus saatiin joka toiselta kansalaiselta kysymykseen, pitäisikö Suomen liittyä EMU:n kolmanteen vaiheeseen, jos siinä on mukana enemmistö EU-maista.

Tiistaina julkistetussa Suomen Gallupin tutkimuksessa 57 prosenttia kuitenkin vastustaa EMU:n menoa ensimmäisten maiden joukossa.

Lipponen ei halua antaa suurta painoa mielipidemittauksille. Hänen mukaansa tulos riippuu siitä, miten kysymys asetetaan.

- Minusta näyttää siltä, että suomalaiset hyvin laajasti pitävät Emua realiteettina, jos siihen menee mukaan suuri joukko maita, Lipponen sanoi. Hän arveli nykyisten tietojen valossa, että EMU:un liittyisi heti alussa 10-11 jäsentä.

Lipposen mielestä Suomeen ei tarvitse tuottaa muiden Pohjoismaiden ongelmia. Hän korosti, että Ruotsissa jäytää vielä syvältä itse EU-jäsenyyskysymys. Se jakaa mm. sosialidemokraattisen puolueen pahasti.

Lipponen oli närkästynyt "paremman väen porvarillisen lehden toiveista tuoda Ruotsin vaikeudet Suomeen". Lipposen mukaan lehti ei sallisi vasemmistoliiton olevan EMU:n kannalla.

Tuntomerkit sopivat Hufvudstadsbladetiin, joka käsitteli lauantaina pääkirjoituksessaan vasemmistoliiton EMU-näkemyksiä ja jäsenäänestyksen kysymysasettelua.

Ruotsin ja Tanskan asenteiden Lipponen uskoi muuttuvan. Hän oli vakuuttunut siitä, että EMU:sta tulee realiteetti myös Pohjolassa.

Eurosta tehdään laskutusvaluutta ja suuryritykset Ruotsissa ja Tanskassa ottavat sen käyttöön.

Myöskään kansalaisilta ei Lipposen mukaan voida kieltää euron käyttöä. Puheessaan hän painotti Suomen pitävän EMU-linjaansa loogisena seurauksena yhdentymis- ja kauppapolitiikasta, joka on yhdistänyt myös Pohjoismaita sodan jälkeen.

Pohjoinen ulottuvuus otettu hyvin vastaan

Suomen aloitteellisuutta Lipponen perusteli tulevalla EU-puheenjohtajakaudella, EU:n laajentumisen haasteilla ja Venäjän tulolla yhä läheisemmäksi unionin yhteistyökumppaniksi.
- Tämä yhteistyö on tärkeää Euroopan uuden kahtiajakautumisen estämiseksi, hän huomautti.

Lipposen mukaan aloite on otettu hyvin vastaan EU:ssa sekä pohjoisessa että etelässä. Pohjoiset maat osallistuvat Välimeri-yhteistyöhön. Yhtä luonnollista on, että EU ottaa kokonaisuudessaan vastuun pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä.

Lipponen kiitteli muita Pohjoismaita aloitteelle annetusta tuesta ja lupasi tukea vastavuoroisesti naapureiden puheenjohtajuutta erilaisissa yhteistyöelimissä. Hän toivoi, että yhteistyössä voitaisiin murtaa Arktisen neuvoston valitettava pysähtyneisyys.

Käytännön tuloksia odotetaan myös Barentsin ja Itämeren neuvostojen työstä. Tälle toiminnalle halutaan määrätietoista panostusta EU:n taholta. Uusien yhteistyöelinten perustamista Lipponen ei pitänyt tarpeellisena.

Tukea lahden takaa

- Me jarrutamme itseämme tavalla, joka on tarpeeton ja haitallinen, Bildt sanoi.

Bildt kuvaili konservatiivien ryhmäpuheenvuorossa tulevaisuutta, jossa kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat voivat olla mukana sekä EU:ssa että NATO:ssa. Hän muistutti, että kehitys on ollut nopeaa - kymmenen vuotta sitten puhe Virosta tai Baltiasta Pohjoismaisen neuvoston kokouksessa olisi kirvoittanut syytöksiä revanssismista.

- Toivon näkeväni sen päivän, jolloin kaikki voivat olla mukana muovaamassa tulevaisuutta keskeisissä eurooppalaisissa ja atlanttisissa rauhanomaista yhteistyötä ja turvallisuutta edistävissä järjestöissä. Enää ei ole mitään syytä, miksi emme uskaltaisi nähdä tätä tulevaisuuden visiota, Bildt maalaili.

STT-IA
11.11.1997