Tupo-viikon päiväkirja



SAK julkisti maanantaina tupo-tavoitteensa. Liitto tavoittelee palkansaajille kahden prosentin ostovoiman kasvua molempina sopimusvuosina. Työnantajat tyrmäsivät tavoitteet samana päivänä. Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n mielestä SAK on unohtanut tavoitteissaan työllisyyden lisäämisen ja inflaation hillinnän.


Tupo-tavoitteet lyötiin tiskiin ja tyrmättiin. Vasemmistoliiton ministeri yllätti nollaratkaisumielipiteellä. Kuntien kohtalosta huolestuivat niin yönantajat kuin työntekijätkin. Keskiviikkoa pääministeri jakoi lievää ymmärrystä joka taholle.

Kupletti jatkuu perjantaina, jolloin kuullaan STTK:n tavoitteet. AKAVA lisää omat aineksensa soppaan maanantaina.

Maanantai: esitys...

SAK esittää tuntipalkkoihin 1,50 markan yleiskorotusta tai 250 markan korotusta kuukausipalkkoihin sekä 1998 että 1999. Ensimmäinen korotus tulisi voimaan heti ensi vuoden alussa ja toinen 1999 alussa. SAK:n hallitus vahvisti tavoitteet maanantaina yksimielisesti.

Pääosa palkansaajien ostovoiman kasvusta syntyisi ensimmäisenä vuonna palkankorotusten kautta. Toisena vuonna myös veroratkaisulla olisi keskeinen merkitys.

Veroja järjestö keventäisi korottamalla tulonhankkimisvähennyksen ylärajaa, alentamalla työmatkakulujen omavastuuta ja nostamalla ansiotulovähennyksen enimmäismäärä.

SAK laskee ehdottamansa ostovoimaratkaisun tuovan 10 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevan kukkaroon ensi vuonna lisää noin 217 markkaa eli 3,2 prosenttia. Seuraavana vuonna ansiot kasvaisivat vastaavilla tuloilla 200 markalla. Kahden prosentin ostovoiman kasvussa on otettu huomioon inflaatio ja palkkaliukumien vaikutus.

- Lisäksi lähtökohtana on ollut se, että ratkaisun täytyy olla linjaltaan solidaarinen, siis oikeudenmukainen, keski- ja pienituloisia suosiva, sanoi puheenjohtaja Lauri Ihalainen julkistaessaan järjestön tupo-tavoitteita.

Toisena sopimusvuotena ostovoimaa halutaan lisätä erityisesti veroratkaisuilla. SAK arvioi verohelpotusten yhteisvaikutukseksi noin kolme miljardia markkaa kahden vuoden aikana.

SAK esittää tulonhankkimisvähennyksen ylärajaa korotettavaksi nykyisestä 1 800 markasta 2 300 markkaan ensi vuoden alusta. Työmatkakuluvähennyksen omavastuuosuutta tulisi samassa yhteydessä alentaa nykyisestä 2 500 markasta 2 000 markkaan.

...ja tyrmäys

Maan suurin työnantajajärjestö TT pitää SAK:n palkkavaatimuksia yllättävän kovina ja ristiriidassa tulopoliittiselle kokonaisratkaisulle asetetun tavoitteen kanssa.

TT:n mukaan vaatimusten toteutuminen merkitsisi inflaation kiihtymistä, työvoimakustannusten kasvua ja työllisyyden kasvun tyrehtymistä.

Työnantajapuoli laski maanantaina, että työvoimakustannukset nousisivat SAK:n esityksellä teollisuudessa ensi vuonna 5 prosenttia ja seuraavana vuonna 4 prosenttia.

- Näin suuri kustannusten nousuvauhti ylittäisi selvästi kilpailijamaiden tason, TT huomauttaa tiedotteessaan. SAK:n mukaan korotusten kustannusvaikutukset olisivat 3,4 ja 2,3 prosenttia.

Vaatimukset palkankorotuksista eivät TT:n mukaan tue matalapalkkaisten alojen työllistämisen edellytyksiä. Työnantaja katsoo, että SAK:n esittämä pennilinjainen korotusvaatimus estäisi työllistymisen.

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Jarmo Pellikka sanoi maanantaina, että SAK:n malli on kelvoton, ja vaarantaa sekä Suomen Emu-kelpoisuuden että työllisyyden paranemisen. Palvelualojen keskeisille ryhmille esitys merkitsisi jopa yli neljän prosentin suositusta liitoille, Pellikka laski.

- Se on tuulahdus menneiden vuosikymmenten devalvaatioiden ajoilta niin tasonsa kuin rakenteensakin osalta, Pellikka moitti.

Pellikan mukaan korotukset merkitsisivät luopumista matalan inflaation tavoitteesta, ja olisivat ankara isku pyrkimyksille alentaa työvaltaisten palvelualojen työttömyyttä.

Tiistai: Ministeri yllättää

Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen (vas.) yllätti tiistaina sanomalla, että hän haluaisi nollaratkaisun tulopoliittiselta kierrokselta. Huttu-Juntusen mukaan säästyvillä palkankorotusvaroilla voitaisiin luoda uusia työpaikkoja.

Huttu-Juntunen sanoi tiistai-iltana TV2:n Musta laatikko -ohjelmassa, että hän rajaisi yli 20 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevat mahdollisesti tulossa olevien verokevennysten ulkopuolelle.

Samana päivänä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen KT:n työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri katsoi, että SAK:n esittämät ostovoimatavoitteet merkitsevät kuntasektorin palvelutuotannon osittaista halvaantumista sekä irtisanomisten ja lomautusten lisääntymistä.

- Vaikka kansantalouden palkkasumman kasvaessa myös kunnallisveron tuotto kasvaa, kuntien nettorahoitustarve lisääntyy vuosina 1998-99 yhteensä useita miljardeja markkoja, jos SAK:n esitykset toteutuisivat, Ekuri arvioi.

Keskiviikko: KTV vaatii tukea kunnille

SAK:n suurin ammattijärjestö Kunta-alan ammattiliitto KTV vaati keskiviikkona tupo-sopimukseen takeita siitä, että valtio tukee kuntia, joiden talous kärsii tupon veroratkaisuista.

Liitto katsoo, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä leikattavaksi suunniteltu vajaat kaksi miljardia markkaa kasaisi vaikeuksia erityisesti niihin kuntiin, joilla jo nyt menee huonosti.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) arvioi puhuessaan keskiviikkona Meritan neuvottelukunnalle, että neuvottelut lähestyvät ratkaisuvaihetta.

- Tuloneuvotteluja jatkettaessa on toivottavaa, että tavoitteeksi asetetaan mahdollisimman myönteinen työllisyysvaikutus. Siihen voidaan hyvin yhdistää tyydyttävä palkansaajien ostovoimakehitys, Lipponen sanoi.

- Työnantajat eivät ole kiistäneet yritysten hyvää kannattavuutta ja valmiutta kohtuullisiin korotuksiin, Lipponen sanoi. Lipponen huomauttaa, että pitkään jatkuneen talouskasvun seurauksena inflaatioherkkyys on jossain määrin lisääntynyt.

Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK kertoo palkka- ja verotavoitteistaan perjantaina 7.11. ja Akava tiistaina 11. marraskuuta.

Koonnut: PETE PAKARINEN
7.11.1997


POLITIIKKA -SIVULLE