Funet maksulliseksi?

Edulliset teleliikenneyhteydet ovat toisaalta kilpailun mukanaan tuomaa tietoyhteiskunnan perustaa, vaikkei HPY uusine tariffeineen asiaa edistäkään. Markkula tuo esiin myös Funetin merkityksen - korkeakouluopiskelijoiden maksuttomat Internet-yhteydet olivat yhtenä alkuna netin leviämiselle.

- Opetusministeriössä istuu työryhmä, joka pohtii pitäisikö Funet laittaa maksulliseksi. Se aiheuttaisi käytännössä sen, että innovatiivista verkonkäyttöä karsittaisiin joka puolella. Jäljelle jäisi tiukasti opintoihin liittyvä käyttö, mutta uusista oivalluksista karsittaisiin, pelkää Markkula.

Esimerkki on taloudellisuus- ja kilpailuajattelun varjopuolia. Jos kaikki "turha" karsitaan kustannustehokkuuden nimissä pois, niin menestyksen edellytykset heikkenevät, arvioi Markkula.

Seuraavina haasteina olisi paremminkin se miten muut oppilaitokset tuodaan vastaavaan tietoverkkoon. Oma haasteensa on myös päiväkodeissa ja siinä miten tietotekniikka sinne tuodaan.

Markkulan siviilityönantaja, koulutuskeskus Dipoli puolestaan ryhtyi Freenetin puitteissa neljä-viisi vuotta sitten yhdistämään kouluja tietoverkkoihin. Innostuneiden ihmisten yhteistyöstä syntyi merkittävä rakenne. Hyvä esimerkki siitä kuinka tietoyhteiskunta ei muodostu kalliilla hinnalla ja viranomaismääräyksillä.

Tietoyhteiskunnan politiikka

- Suuri aatteellinen muutosprosessi on käynyt läpi sosiaalidemokraattien ja heillä on valtavat sisäiset ristiriidat siinä uskaltavatko he ottaa tämän päivän haasteet realistisesti huomioon.

Markkula naurahtaakin, että demarien suhteen joutuu pohtimaan jokaisen kansanedustajan mielipiteitä erikseen yrittäessä vaikuttaa johonkin asiaan. Kokoomuksessa avoin kilpailu, halu saavuttaa tuloksia ja palkita niistä luovat yhteistä periaatteellista viitekehystä.

Yhteiset mahdollisuudet, koulutus ja kirjastolaitos ovat toisaalta Markkulan mukaan sitä pohjaa, jotka kokoomuksessakin on turvattava tietoyhteiskunnan perustaksi.

PETE PAKARINEN
8.8.1997