Markku Markkula suomii vanhentunutta valiokuntatyöskentelyä:

Kansanedustajat mietintötehtailuun


Tehokkuutta, kansanedustajien vastuuta ja pitemmän aikavälin tulevaisuusajattelua. Siinä lääkkeet, joilla kansanedustaja Markku Markkula hoitaisi työpaikkansa tietoyhteiskunnan vaatimaan kuntoon. Markkula ehdottaa, että europarlamentin tapaan Suomessakin kansanedustajat voisivat valmistella henkilökohtaisia mietintöjä ja lisätä näin vastuutaan.

- Ehkä pahin eduskunnan ongelma on liiallinen lyhytjänteisyys, sanoo Kokoomuksen kansanedustaja Markku Markkula. Katse kohdistuu vain vaalikauden loppuun, mutta päätökset vaikuttavat vuosikymmenten ajan. Tulevaisuusvaliokunnan myötä pitkäjänteisyys on hieman lisääntynyt.

Tulevaisuusvaliokunnalla on takanaan kiivas kevät. Mietintöä hiottiin, neuvoteltiin ja väännettiin vuorokausikaupalla aamusta iltaan kestäneissä kokouksissa ja yöt kirjoitettiin omia muotoiluja. Ensimmäisen kauden edustaja suhtautuu varsin rauhallisesti häntä virkaiältään toistakymmentä vuotta vanhempien puoluetovereiden yhteenottoon.

Markkulan mukaan ensimmäinen vuosi oli vasta opettelua. Tiukemmat väännöt ovat vasta edessä.

- Aletaan tulla poliittisesti herkemmille asioille, joissa joudutaan tekemään vaikeita ratkaisuja, kyseenalaistamaan pohjoismaisen hyvinvointimallin eräät peruskysymykset, jotta se voitaisiin säilyttää.

Tulevaisuusvaikutukset lakiin

Lakiesitysten talous- työllisyys ja ympäristövaikutuksia arvioidaan jo nyt. Mahdollista Markkulan mukaan olisi jo nyt lisätä listalle myös esitysten tulevaisuusvaikutukset. Asia on kuitenkin herkkä.

- Osa kansanedustajista vastusti jo sitä, että tällainen valiokunta asetetaan, koska historiallisesti kaikki asiat kuuluvat jo jollekin valiokunnalle ja tulevaisuusvaliokunta otti ikään kuin kaikki asiat itselleen. Tässä mielessä hypittiin joidenkin varpaille.

Koko työtä on Markkulan mukaan leimannut myös edellisellä vaalikaudella Eero Paloheimon johdolla syntynyt ympäristöön keskittynyt ja maailmojasyleilevä mietintö.

- Nyt mentiin muutama askel lisää konkretiaan ja seuraavassa osassa pitäisi päästä vielä käytännöllisemmälle tasolle. Markkulan mukaan tässä on vaara, että tulevaisuuskehityksellä perustellaan liian vahvasti joitakin asioita, niin että kansanedustajien on julkisuudessa hyvin vaikeaa olla eri mieltä.

Juuri teknologian vaikutusten arvioinnissa tulevaisuusvaliokunnalla on tärkeä asema. Ajankohtaisina teemoina käsitellään geeniteknologiaa sekä tietotekniikan vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen. Kumpaakin teemaa pohditaan asiantuntijoiden voimin.

Kansanedustajien tehtävänä on yhtäältä esittää kysymyksiä ja toisaalta linkittää näkemyksiä lakiesityksiin.

Eduskunnan työtapa on historiaa

- Valitettavan pinnallinen, vastaa Markkula kun kysyn häneltä kuinka syvä näkemys poliitikoilla on tietoyhteiskunnasta. Kyse on verkottumisesta, hän tiivistää. Siitä, että organisaatiot edellyttävät itseltään systemaattista ajattelutapaa ja sitä, että jokaisella on oma yksilöllinen työkalupakkinsa.

Tällaisesta tehokkuudesta on Markkulan mukaan eduskuntatyö kaukana. Lakiesityksiä tulee liukuhihnalta, valiokunnat kuuntelevat kiireessä ohivirtaavaa asiantuntijajonoa ja mietinnöt kootaan pikavauhtia kasaan, jotta päästään seuraavaan asiaan.

- Perinteisen valiokunnan työskentelytapa on jäänne historiasta, kuvaa Markkula. Ensin kuunnellaan asiantuntijoita ja sen jälkeen pohditaan mikä onkaan oma mielipide. Tulevaisuusvaliokunnassa saa kansanedustajallakin olla jo näkemyksiä asiantuntijakuulemisessa.

Vielä vaikeammaksi asian tekee keväällä esiin noussut kysymys siitä saako eduskunta muuttaa hallituksen esityksiä.
- Pitäisi kuulla maan parhaat asiantuntijat ja sitten sanoa, että kiitos olemme tyytyväisiä, hallitus on tehnyt hyvää työtä, hän naurahtaa.

Laki on aika tekninen ja luo raamin jo yleisesti hyväksytylle normistolle. Kun eduskunnan pitäisi ohjata tulevaa kehitystä, niin valiokuntamietintöön olisi lain ympärille mahdollista rakentaa tulevaisuusnäkökulmaa, Markkula hahmottelee.

Markkula pohtiikin millä tavoin eduskunta voi itse ohjata kehitystä.
- Halutaanko kansanedustajien työn luonnetta muuttaa, vai tarkistetaanko eduskunnassa ovatko hallituksen lakiesitykset oikein?

Ponsia on toki nytkin mahdollista esittää, Markkula muistuttaa, mutta niiden vaikutusala on vain kovin kapea.

Kansanedustajille omia mietintöjä

Tiedonkeruu ja sen hallinta pitäisikin Markkulan mukaan olla toisenlaista. Perinteinen tukiorganisaatio vaalipiirissä olisi korvattava toisenlaisella, esimerkiksi maailmanlaajuisella asiantuntijaverkostolla. Samalla työn muotoja on syytä muuttaa.

Euroopan parlamentissa yksittäinen edustaja käyttää omaa aikaansa tuottaessaan itse mietinnön jostakin aiheesta.

- Tähän suuntaan tämän pitäisi olla menossa. Jokainen kansanedustaja joutuu ottamaan vastuuta niistä asioista, joissa hän kokee olevansa vahva.

Yksi mahdollisuus tällaiseen työtapaan olisi myös eduskuntaryhmien sisällä. Mikään ei estä kansanedustajia perehtymään syvemmin itselleen saamaan ryhmäpuheenvuoroon. Omasta kokemuksesta ja tiedosta puhuu myös Markkula.

Ryhmää tärkeämpää on, että työtapa läpäisee koko eduskunnan.
- Yhden ryhmän sisällä voi olla liikaakin keskinäistä kilpailua siitä kuka pääsee esille. Virkaikäjärjestys kahlehtii toimintaa aivan liikaa. Operoitaessa poliittisten raja-aitojen yli lisääntyy myös sanottavan painavuus.

PETE PAKARINEN
8.8.1997

POLITIIKKA -SIVULLE