PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

8.8.1997

Budjettipuheet ja TUPO

Valtiovarainministeriön johtamassa ministeriöiden budjettiriihessä päädyttiin 3-4 miljardin leikkauksiin alkuperäisistä kehyksistä. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö perusteli linjausta sillä, että noususuhdanteen ollessa kova, on kaikin tavoin varauduttava siihen, että huonompiakin aikoja vielä tulee. Siksi on oikea aika pyrkiä minimoimaan valtion velan kasvu nyt, kun siihen on vielä tilaisuus.

Niinistö sai pääministeri Paavo Lipposta (SDP) lukuunottamatta vastaansa miltei kaikki muut ministerit ja puolueet. Arja Alho (SDP) vaati elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista kokonaisella prosenttiyksiköllä (sic!). Tämä ei tosiasiassa olisi vaikuttanut elintarvikkeiden hintaan sitä eikä tätä.

Lomalta palannut ministeri Jouni Backman (SDP) järkyttyi Niinistön ja hänen virkamiestensä kehyksistä ja tyrmistyi koko esityksestä. Kunnilta ei sopinut leikata mitään, vaikka niiden verotuotot ovat kasvaneet ja vaikka valtion velka on suurempi kuin kaikkien Suomen kuntien yhteinen velka.

Claes Andersson (vasl) on myös kauhuissaan alustavasta budjettiesityksestä. Hänen mukaansa se loukkaa hallitusohjelmaa.

Mahdolliset veronkevennykset on lähes kaikkien mielestä suunnattava vain ja ainoastaan pieni- ja keskituloiselle. Tätä vaativilta unohtuu se, että kun verotusta kiristettiin, se korostui erityisesti suurempituloisten kohdalla. Verotusta on siis kiristettävä ja kevennettävä käänteisesti niin, että suurempituloisten verorasitus aina ja aina vain kiristyy.

Niinistö on ottanut esityksessään tiukan linjan: ”Menot voivat liukua vain alaspäin”. Samaa viestittää toisin sanoin myös Lipponen. Toivottavasti miesten kantti kestää, sillä ylilyönteihin ei olisi varaa.

TUPO on luonnollisesti naimisissa budjetin kanssa. Tällä hetkellä TUPO-puheet ovat vastatuulessa, mutta niinhän se on aina tähän aikaan ollut. TUPO:n aikahan on vasta ensi vuoden puolella, joten mitään syytä maltillisiin äänenpainoihin ei vielä ole. Toivottavasti ne tulevat ajallaan.

Paperiliitto on ilmoittanut, ettei se hevin lähde TUPO:on. Samanlaisia ääniä kuuluu nyt myös TEHY:stä ja Metalliliitosta. Hallitus ei ole tahtonut tarjoilla TUPO-pöytään mitään, mikä olisikin vastoin vanhoja ja koeteltuja menettelytapoja.

Missä on nyt se Lipposen kuuluttama laaja konsensus hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä?

Usko talouden kohenemiseen on nyt korkeimmillaan seitsemään vuoteen. Tämä usko on parhaiten tehtävissä tyhjäksi hylkäämällä TUPO ja tekemällä ylimitoitettu budjetti.

ILKKA AHTOKIVI