Ville Itälä haluaa parlamentaarisen Suomen

Itälä karsisi presidentin valtaoikeuksia


Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä karsisi presidentin valtaoikeuksia. Hänestä hallituksen, ei presidentin, tulisi antaa lakiesitykset eduskunnalle. Hän painottaa parlamentarismia enemmän kuin työtään päättelevässä valtiosääntökomiteassa nyt tehdään. Luonteeltaan periaatteellista ja pitkäjänteistä uudistusta ei saisi myöskään kytkeä henkilökysymyksiin.
- Ei valtiosääntöä tehdä jokaista presidenttiä varten erikseen, sanoo Itälä.

Kansanedustaja Paavi Nikulan johtama valtiosääntökomitea jättää mietintönsä toukokuun loppuun mennessä. Syksyllä esitykset tuotaneen eduskuntaan. Komitean pohjaehdotus ei sisällä suuria muutoksia nykyisiin valtasuhteisiin. Komitean jäsenenä Ville Itälä olisi valmis pitemmälle meneviin uudistuksiin.

- Lähden omassa ajattelussani parlamentarismista. Se edustaa demokraattisempaa päätöksentekoa ja on loppujen lopuksi aatteellinen valinta yksilön oman päätäntävallan puolesta. Valtiojärjestystä tulisi aina ajatella periaatteellisena pitemmän tähtäyksen kysymyksenä, sanoo Itälä.

Valtiosääntöä ei uudisteta jotakuta presidenttiä tai pääministeriä varten, vaan sillä tavoitellaan pysyvästi parempaa ja oikeudenmukaisempaa toimintatapa.

Kokoomuksessa on usein vannottu vahvan presidentinvallan nimiin, vaikka puolueessa muistetaan kipeät kokemukset Urho Kekkosen vahvasta vallankäytöstä. Vahvalle presidentinvallalle on vanhempi historiallinen tausta.

Itsenäisyyden alkuaikoina pelättiin vasemmiston nousua ja haluttiin vahva presidentti mahdollisesti vasemmistolaistuvan eduskunnan vastapainoksi. Pelättiin vallankumousta parlamentin kautta. Kokoomukseen orientoituivat ne, jotka kannattivat valtiomuototaistelussa kuningaskuntaa. Jotain siitä näkyy vieläkin.

- Nämä historialliset syyt ovat asiallisesti jo väistyneet. Maailma on siten muuttunut, ettei vasemmistolainen eduskunta merkitse vasemmistolaista vallankumousta, eikä sellaista kukaan enää pelkää. Myös presidentin vaalitapa on muuttunut, ja se oikeuttaa presidentin valtaoikeuksien tarkasteluun, sanoo Itälä.

- On aika hakea demokraattisempaa järjestystä, mikä on periaatteellinen ja aatteellinen valinta.

Valistunut demokratia

Porvaripiireissä sanotaan kuitenkin edelleen usein, että valistunut itsevaltius olisi parasta, kunhan vain löytyy valistunut itsevaltias. Taloon kaivataan isäntää. Ajatus ei ole pelkkä vitsi, vaan takana on paljon uskoa ja ikiaikaista kaipuuta virkavallan vastapainona olevaan vahvaan hallitsijaan, jolle kansa voi suoraan kertoa huolensa. Yritysjohtajat vertaavat usein myös politiikan johtamista yrityksen johtamiseen.

- Parempi on valistunut demokratia kuin valistunut itsevaltius, sanoo Ville Itälä.

Poliittinen suhteellisuuskin on mahdollista toteuttaa demokratian ja parlamentarismin välityksellä, mutta huonommin yhteen henkilöön nojaavan valtajärjestelmän kautta. Isännyys ei voi perustua vain muodolliseen asemaan, vaan on etupäässä henkistä laatua.

Itälä arvelee, että eduskunnan arvovalta on kokenut kolauksia, jotka eivät aina vakuuta eduskunnan kyvystä olla vallan keskipisteenä. Mutta toisaalta eihän mikään takaa sitäkään, ettei presidentin arvovalta kokisi kolauksia. Itse asiassa monet ajattelevat presidentti-instituutionkin kärsineen takaiskuja. Sekä eduskunnan että presidentin varalta on kuitenkin aina yksi periaatteessa tärkeä vallan väärinkäytön este: molemmat on mahdollisuus vaihtaa määräajoin.

Presidentillä aina aseman tuoma valta

Käytännössä Itälä olisi valmis suurempiin uudistuksiin kuin varovainen valtiosääntökomitea. Ne koskevat nimenomaan presidentin asemaa ja valtaoikeuksia. Ensiksi hän olisi valmis siihen, että presidentin sijasta hallitus antaisi lakiesitykset eduskunnalle. Veto-oikeuden eduskunnan päättämiin lakeihin hän sen sijaan jättäisi eduskunnalle.

- Eihän presidentillä ole edes sellaista valmistelukoneistoa, jota nykyaikainen lainvalmistelu edellyttää, muistuttaa Itälä.

Toiseksi Itälä haluaa, että pääministerin valinta uskotaan selkeästi eduskunnalle. Valtiosääntökomitea on muokkaamassa siihen aika monimutkaista menettelytapaa, jonka Itäläkin hyväksyy. Hän on kuitenkin valmis menemään vieläkin pidemmälle. Eduskunnan tulisi yksiselitteisesti päättää pääministerin henkilöstä.

Kolmas suuri kysymys on ulkopolitiikan hoito. Valtiosääntökomitea on esittämässä hallitusmuotoon muotoilua, jonka mukaan maan suhteista ulkovaltioihin vastaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa. Tämä ei veisi presidentiltä ulkopoliittista valtaa, mutta ottaisi huomioon muuttuneet olot, sanoo Itälä.

Itälä karsisi myös presidentin nimitysoikeuksia. Presidentille hän jättäisi vain oikeuden nimittää oma kansliansa ja avustajansa sekä ylipäällikkönä puolustusvoimien ylimmät upseerit.

- Näilläkään muutoksilla presidentistä ei vielä tulisi mitään seremoniamestaria. Minulla on sellainen tuntu, että tällaisten pelkojen taustalla ovat erilaiset käsitykset vallan luonteesta, arvioi Itälä.

- Valta nähdään kovin yksioikoisesti muodollisena päätösvaltana kun säännöksistä aletaan puhua. Silloin unohtuu helposti aseman sinänsä tuoma valta, joka presidentille aina jää, muistuttaa Itälä.

- Poliittista valtaa ei pidä verratakaan yritysjohtajan valtaan, kun vastuu monimuotoisessa poliittisessa yhteisössä on kovin erilaista kuin tulostavoitteisissa yrityksissä.

Ei kansanäänestystä valtiosäännöstä

Presidentti Martti Ahtisaari heitti äskettäin julkisuuteen ajatuksen, että presidentin valtaoikeuksista pitäisi järjestää kansanäänestys, mikäli niitä aiotaan karsia. Suora kansanvaali edellyttäisi myös, että kansalta kysyttäisiin, mitä valtaa valittavalla on, perusteli Ahtisaari.

Itälä pitää tätä logiikkaa hatarana. Hänen ajatuksensa mukaan eduskunnan nimenomainen tehtävä on päättää ylimpien valtioelinten valtasuhteista. Ei silloinkaan järjestetty kansanäänestystä, kun otettiin käyttöön suora kansanvaali presidentin vaalitavaksi.

Valtiosäännön muutokset päätetään myös perustuslainsäätämisen järjestyksessä kaksilla valtiopäivillä. Silloinhan kansa nimenomaan pääsee sanomaan sanansa presidentin valtaoikeuksista kahden käsittelyn välissä olevissa vaaleissa, muistuttaa Itälä.

Hän sanoo seuraavansa mielenkiinnolla demarien käyttäytymistä presidentin asemaa koskevassa asiassa. Demarit ovat olleet perinteisesti parlamentarismin kannalla. Kannat ovat alkaneet pehmetä vahvan presidentinvallan suuntaan sen jälkeen kun oma mies on tullut presidentiksi. Juuri tällaista suhdanteista riippuvaa asennetta Itälä haluaa välttää valtiosääntöä uudistettaessa.

JARMO VIRMAVIRTA
9.5.1997
Itälän haastattelu on lainattu perjantaina ilmestyvästä Nykypäivästä.

POLITIIKKA -SIVULLE