Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiNimetöntä todistamista harkitaanOikeusministeriössä ryhdytään selvittämään, voisiko turvallisuutensa puolesta pelkäävä henkilö todistaa oikeudenkäynnissä nimettömänä.Poliisin tietoon tulee silloin tällöin tapauksia, joissa todistajia on uhkailtu tai he ovat joutuneet jopa koston uhreiksi. Keskusrikospoliisin toimistopäällikkö Antti Turkama arvioi Keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa, että nimettömänä esiintyminen voisi olla tarpeellista muutamissa kymmenissä tapauksissa vuosittain. Turkaman mukaan todistajia uhkaillaan Suomessa melko harvoin, lähinnä huumeoikeudenkäynneissä ja muissa ammattirikollisuuteen liittyvissä jutuissa. Nimettömänä esiintymisen ohella todistajia voitaisiin suojella myös tarjoamalla heille mahdollisuus henkilöllisyyden, myös sosiaaliturvatunnuksen vaihtoon. Ruotsissa tämä on jo mahdollista, mutta sosiaalietujen saannissa uuden tunnuksen kanssa on voinut tulla vaikeuksia. Yhdysvalloissa taas saatetaan jopa muuttaa todistajien ulkomuotoa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksissään katsonut, että todistajien henkilöllisyys voidaan joissakin tapauksissa salata. Tällainen äärimmäinen keino tulee kuitenkin aina perustella erikseen. Euroopan neuvoston odotetaan ottavan asiaan kantaa kesäkuussa. Oikeusministeriö ryhtyy pohtimaan todistajien suojelua tämän jälkeen.
Heinonen: Euroslangi ei saa vieraannuttaa EU:sta- Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi on tuonut meille uuden erikoiskielen, euroslangin, jota EU-asiantuntijat, lobbaajat ja hallinnon edustajat sujuvasti käyttävät. Oman euroslangin syntyminen on omiaan vieraannuttamaan ihmisiä EU-kysymyksistä, varoitti opetusministeri Olli-Pekka Heinonen Eurooppa-päivänä Tampereella.- Kynnys seurata, kiinnostua ja osallistua on varmasti pienempi, jos käytettävät termit perustuvat rikkaan äidinkielemme ilmaisuihin tai ovat muuten luontevaa ja ymmärrettävää kieltä. Nykysääntönä voisi olla, että jokaisen peruskoulun käyneen tulisi ymmärtää tekstin sisältö. - Kunnallista itsehallintoa on korostettava entisestään EU:n elimissä, sillä kuntien kautta eurokansalainen saa otteen kaukana päätettävistä asioista. Jotta kansalaisvaikuttaminen ei tyrehdy, tarvitaan ruohonjuuritason keskustelua. EU-todellisuutta eletään arjessa, ja sieltä lähtevät myös makrotason muutosten idut. Kansalaisvaikuttamisen ja alueiden korostamisen kautta unionikehityksessä ajetaan kansalaisen etua, josta muodostuu myös valtion etu.
Hallituksen aluepolitiikka hiertää demareitaKolmasosa SDP:n piirihallitusten jäsenistä katsoo, että Lipposen hallituksen aluepolitiikka suosii Etelä-Suomea muun maan kustannuksella. Tämä käy ilmi MTV:n viime sunnuntaina tekemästä kyselystä, johon vastasi 64 prosenttia kaikista demaripiirien piirihallitusten jäsenistä.Peräti 36 prosenttia katsoi hallituksen suosivan Etelä-Suomea muun maan kustannuksella. Tyytymättömyys selittynee MTV:n mukaan suurläänipäätöksellä, varuskuntien alasajohankkeilla ja pelolla kuntien pakkoliitoksista. Kuitenkin lähes puolet kiittelee aluepolitiikkaa tasapuoliseksi. EMU-asiassa piirien demaripomot ovat hallituksen ruodussa. Yli puolet haluaa rahaliittoon ensimmäisten joukossa. Vain kuusi prosenttia odottaisi Ruotsin ratkaisua ja viidesosa katsoi, että EMU on paikallaan, mutta ei vielä nyt.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE