Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti



MEP Raimo Ilaskivi: Verovapaan myynnin lakkauttamisella lisää työttömiä

- Verovapaan myynnin lopettaminen aiheuttaa mittavaa työttömyyttä: EU:ssa 140 000 ja Suomessa 13 000 ihmistä menettää työpaikkansa, MEP Raimo Ilaskivi sanoo.

EU:n parlamentin talousvaliokunta on käsitellyt verovapaan järjestelmän kontrollin toimintaa ja päättänyt äänestyksen jälkeen, ettei se ota kantaa itse pääasiaan eli kysymykseen verovapaan myynnin mahdollisesta jatkamisesta. Kanta perustuu komission näkemykseen, jonka mukaan siihen ei ole aihetta.

Lopettamista koskeva päätös on vuodelta 1991. Tuolloin Suomi ja Ruotsi eivät olleet EU:n jäseniä.

- Meren eristämä Suomi on rakentanut manner-Eurooppaan verovapauden avulla kohtuullisin maksuin ylitettävän sillan, jonka verovapauden lopettaminen katkaisee. Verovapaan myynnin lopettaminen aiheuttaa mittavaa työttömyyttä: EU:ssa 140 000 ja Suomessa 13 000 ihmistä menettää työpaikkansa, Ilaskivi arvioi.

- Tämä on jyrkässä ristiriidassa niiden ohjelmajulistusten kanssa, joiden mukaan EU:n tulisi kohdistaa vakavaa huomiota työttömyyden torjuntaan, Ilaskivi kritisoi.

Ilaskiven mukaan Euroopan parlamentin esiintuomista näkemyksistä ei ole välitetty eikä uutta tutkimusta työllisyysvaikutuksista ole tehty, vaikka vanhat tutkimukset eivät ole koskeneet esimerkiksi Suomea.

- Asiaa ei ole ajateltu kaikilta puolin, kiitos jääräpäisen komission ja hampaattoman Ecofinin, Ilaskivi kritisoi.

Perho: Perhepoliittisten vapaiden kustannukset jaettava tasaisemmin

Kokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho vaatii perhepoliittisten vapaiden kustannusten jakamista nykyistä tasaisemmin.

Perho sanoo, että pienyritysten määrän kasvu nähdään yleisesti ratkaisuna työttömyyden alentamisessa. Kuitenkin yhtenä kompastuskivenä varsinkin naisvaltaisilla aloilla hänen mielestään ovat perhepoliittisiin vapaisiin liittyvät kustannukset.

Perho muistutti, että vuosilomakustannusten korvaukset perhepoliittisten vapaiden ajalta säädettiin rahoitettaviksi työnantajan sosiaaliturvamaksulla. Maksua korotettiin tätä tarkoitusta varten vuoden 1995 alusta.

Sairausvakuutusmaksuja kerättiin viime vuonna 385 miljoonaa markkaa, kun niiden käyttö oli 83 miljoonaa markkaa. Muutos on hänen mielestään siten jäänyt torsoksi.

- Vuosilomakustannusten korvaamista varten kerätyt varat tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Korvauksen korottaminen jakaisi sosiaaliturvan rahoituksesta aiheutuvaa rasitusta tasaisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen ja yritysten kesken ja toteuttaisi käytännössä lain hengen, Perho päätteli.

Kaiken kaikkiaan työelämässä tarvitaan Perhon mielestä lapsiperheet huomioon ottavaa politiikkaa. Hän korosti, että erilaisilla työn ja työajan järjestelyillä sekä joustavilla ja monipuolisilla lasten päivähoitojärjestelmillä voidaan helpottaa jokaisen perheen arkea.

MEP Kirsi Piha: EU:n lisättävä kaupunkipolitiikan voimavaroja

- Panostaminen kaupunkialueisiin ja niiden näkeminen mahdollisuutena ongelman sijaan tulee olla EU:nkin periaatteena, MEP Kirsi Piha sanoo.

Kaupungit ovat Pihan mukaan kehityksen vetureita ja innovaatiokeskuksia.

- Myös suurin osa uusista työpaikoista syntyy juuri kaupunkialueilla. Panostaminen kaupunkialueisiin ja niiden näkeminen mahdollisuutena ongelman sijaan tulee olla EU:nkin periaatteena.

Pihan mielestä EU:n rakennerahastouudistuksen yhteydessä tuleekin huolehtia siitä, että aluepoliittinen rahoitus suunnattaisiin alueille, jotka tuottavat varmemmin toivottua tulosta eli kansalaisten hyvinvoinnin parantumista eikä niinkään tuhlata resursseja jo autioituneiden tai köyhtyneiden alueiden kehittämiseen.

- Niin sanotun spilling overin ansiosta hyvinvointi leviää kaupungeista muillekin alueille. Vielä tällä hetkellä aluepoliittinen ajattelu on väärillä urilla, Piha kritisoi.

Hän muistuttaa, että vaikka 80 prosenttia unionin kansalaisista elää kaupunkialueilla, yli puolet unionin talousarviosta käytetään edelleen maaseudulla.

- Vaikka kaupunkipolitiikka kuuluukin viime kädessä jäsenvaltioiden ja alueiden omaan päätöksentekoon, EU:lla on oma tärkeä tehtävänsä etenkin yhteisten ongelmien ratkaisemisessa, Piha sanoo.

Loikka vihreistä vasemmistoon EU-parlamentissa

Italialainen EU-parlamentaarikko Carlo Ripa di Meana kertoi keskiviikkona jättävänsä Euroopan parlamentin vihreiden ryhmän.

Ympäristöasioista vastanneena komissaarina EU:ssa ja Italian ympäristöministerinä toiminut di Meana loikkasi Euroopan yhtyneen vasemmiston/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston parlamenttiryhmään.

Syyksi loikalleen hän kertoi eurooppalaisten vihreiden puolueiden vallanhimon, jonka huumassa ne ovat hylänneet ekologiset periaatteensa.

Lehdistötiedotteessaan hän sanoi mm. olevansa pettynyt vihreiden hallitustyöskentelyyn Suomessa, Italiassa ja Ranskassa. Di Meana syyttää maittensa hallituksiin suostuneita vihreitä vaikenemisesta mm. taistelussa maailmankauppajärjestöä WTO:ta, Natoa ja yhteistä valuuttaa Euroa vastaan.

Heidi Hautalan (vihr) kanssa tähän saakka rinta rinnan työskennellyt di Meana tutustuu nyt uudessa ryhmässään mm. Outi Ojalaan (vas) ja Esko Seppäseen (vas).

Nykyinen hallituspohja suosituin

Joka kolmas suomalainen kannattaa nykyisen hallituspohjan säilyttämistä myös seuraavien vaalien jälkeen. Sateenkaarihallituksen taakse asettuu 32 prosenttia MTV3:n teettämän kyselyn vastaajista.

Keskustan ja SDP:n yhteistä punamultahallitusta kannattaa 22 prosenttia vastaajista. Saman verran on niitä, jotka eivät osaa kertoa kantaansa hallituspohjaan.

Keskustan ja kokoomuksen porvarihallituksen haluaisi 13 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yksitoista prosenttia on sitä mieltä, että Suomeen olisi saatava kokoomuksen ja SDP:n sinipunahallitus.

Research International Finland Oy haastatteli 30.6.-1.7. 500 henkilöä, joiden iät vaihtelivat 15-74-vuoden välillä. Haastateltavilta kysyttiin, mikä olisi mieluisin seuraavan hallituksen pohja. Kokonaistuloksen keskimääräinen virhemarginaali on +/-3 prosenttiyksikköä.

Jälleen uusi puolue vireillä

Suomesta eivät ainakaan puolueet lopu. Jälleen on tekeillä uusi poliittinen liike. Sen nimi on Viisaan Kehityksen ja Tulevaisuuden Puolesta (VKTP).

Työn alla olevan uuden puolueen tavoitteiden mainostetaan poikkeavan ratkaisevasti vanhojen puolueiden tavoitteista. Hankkeen liikkeellepanijat kertovat aikomuksistaan tarkemmin loppuviikosta.

Liikkeessä ovat mukana ainakin opettaja Ulla Klötzer ja kirjailija-toimittaja Eero Taivalsaari. Oletettavaa siten on, että erityisesti Suomen EU-jäsenyyden vastustus on liikkeen johtavana teemana.

Enestam: Ruotsinkielisten poliisipalvelujen saatavuutta parannettava

Sisäministeri Jan-Erik Enestam (r.) haluaa parantaa ruotsinkielisten poliisipalvelujen saatavuutta. Poliisin ylijohto onkin ohjauskirjeellään kehottanut poliisin lääninjohtoa, kihlakuntien poliisilaitoksia ja poliisin valtakunnallisia yksiköitä sekä poliisioppilaitoksia kiinnittämään huomiota asiaan.

- Suomen hallitusmuodosta, kielilaista ja hallintomenettelylaista löytyvät selvät säännökset, jotka velvoittavat poliisia käyttämään ruotsin kieltä tai järjestämään riittävän tulkitsemisen, mikäli poliisin puoleen kääntyvän tai poliisin toimenpiteen kohteena olevan äidinkieli on ruotsi, Enestam muistuttaa ruotsinkielisten oikeuksista.

Ohjauskirjeessä opastetaan poliisiyksiköitä sen tilanteen varalle, että asiakkaan äidinkieli on oletettavasti ruotsi. Tuolloin asiakkaalta on kysyttävä, haluaako hän käytettäväksi ruotsin kieltä. Jos asiakas hyväksyy suomen, on tästä tehtävä merkintä asiakirjaan.

Jos asiakkaan kanssa asioidaan ruotsiksi, on myös asiakirjat tehtävä ruotsin kielellä.

- Poliisin yksiköiden on huolehdittava henkilöstönsä ruotsin kielen taidosta mm. järjestämällä työpaikkakoulutusta ja tukemalla henkilöstön omaehtoista opiskelua. Poliisin ylijohdon tulisi huolehtia siitä, että poliisin lomakkeisto, kirjeet, atk-ohjelmistot ja rekisterit olisivat myös ruotsinkielisinä käytettävissä, Enestam korostaa.

SYL: Vanhuuseläkettä kerryttävä myös nuorille

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n mielestä myös alle 23-vuotiaan työntekijän tulisi voida kartuttaa vanhuuseläkettään.

Nykyisellään vanhuuseläkkeessä ei oteta huomioon alle 23-vuotiaana tehtyä työtä, vaikka työntekijän on jo tuolloin maksettava eläkemaksua. Myös nuoret työntekijät on kuitenkin vakuutettu työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta.

SYL vaatii ikärajan poistamista, koska tilanne työmarkkinoilla on muuttunut. Kun opiskelijat valmistuvat myöhemmin ja lyhytaikaiset työsuhteet ovat paljon aiempaa tavallisempia, läheskään kaikki eivät ehdi saada täyttä vanhuuseläkettä, liitto korostaa.

Maaoikeuksien tehtävät käräjäoikeuksille?

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan, voitaisiinko maaoikeuksien tehtävät siirtää niiden nykyisten sijaintipaikkakuntien käräjäoikeuksille.

Toisena vaihtoehtona työryhmä tutkii sitä, että muun muassa lunastus-, maanmittaus- ja tietoimituksia koskevat valitukset siirtyisivät hovioikeuksien käsiteltäviksi.

Nykyisin valitukset käsitellään joko Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen tai Vaasan maaoikeudessa. Järjestelmän uusimista pidetään tarpeellisena, koska asiamäärät ovat viime vuosina vähentyneet ja jutut ovat jakaantuneet epätasaisesti eri maaoikeuksille.

Vuonna 1990 maaoikeudet käsittelivät tuhatkunta juttua, viime vuonna enää alle 700. Neljällä maaoikeudella on yhteensä kahdeksan jaostoa eri kaupungeissa: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Turussa, Mikkelissä, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Söderman arvosteli EU:n ministerineuvostoa

Euroopan unionin oikeusasiamies Jacob Söderman arvosteli maanantaina EU:n ministerineuvostoa salailusta.

Södermanin arvostelun syy oli se, ettei ministerineuvosto suostunut lainaamaan laajentumistyöryhmänsä asialistaa brittitoimittaja Tony Bunyanille.

Toimittajan pyynnöstä kieltäydyttiin sillä perusteella, että asialistan laatimiseen oli osallistunut ministerineuvoston lisäksi muita tahoja.

Södermanin mukaan avoimuus koskee kuitenkin myös dokumentteja, joiden tekemiseen muut ovat osallistuneet.

EY:n tuomioistuin on aiemmin vastaavanlaisessa tapauksessa huomauttanut, että EU:n pitäisi olla toimissaan mahdollisimman avoin ja vahvistaa näin kaikenpuolista demokratiaa ja luottamusta.

Belgian pääministeripari Suomeen

Belgian pääministeri Jean-Luc Dehaene vierailee puolisonsa Celie-Marie Dehaene-Verbeken kanssa Suomessa ensi viikon lopulla.

Dehaenet aloittavat vierailunsa Itä-Suomesta, jossa he lauantaina yhdessä pääministeri Paavo Lipposen ja rouva Päivi Hertzbergin kanssa tutustuvat Punkaharjuun ja käyvät muun muassa Retretin näyttelyssä. Illalla pääministeriparit seuraavat Savonlinnan oopperajuhlilla Cavalleria Rusticanan ja Pajatson.

Pääministerien väliset viralliset keskustelut käydään maanantaiaamupäivällä Kesärannassa. Keskusteluissa ovat esillä ajankohtaiset EU-kysymykset, kuten Agenda 2000, Cardiffin huippukokouksen tulokset ja Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus.

Pääministereiden puolisot tutustuvat maanantaiaamuna Kätilöopiston sairaalaan.

Kinkel Suomeen tiistaina

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel saapuu ensi tiistaina vuorokauden kestävälle työvierailulle Suomeen. Vierailun aikana on tarkoitus keskustella Saksan ja Suomen EU-puheenjohtajuuksiin liittyvistä tärkeimmistä asioista. Saksa on puheenjohtajamaa ensi vuoden alkupuoliskon eli juuri ennen Suomea.

Näitä puheenjohtajuuteen liittyviä kysymyksiä ovat mm. Amsterdamin sopimuksen ratifiointi ja toimeenpano, EU:n laajentumiseen liittyvät institutionaaliset kysymykset, EU:n uudistusohjelma Agenda 2000 sekä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaiset kysymykset.

Ulkoministeriön mukaan keskusteluissa käsiteltäneen myös Itämeren turvallisuus- ja yhteistyökysymyksiä.

Koonnut
ILPO KIURU
10.7.1998


POLITIIKKA -SIVULLE