 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ihmiskunnan yhteinen avaruusasema
Amerikkalainen Endeavour-avaruussukkula laukaistiin onnistuneesti matkaan Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta perjantaina aamupäivällä Suomen aikaa. Sukkula kuljetti avaruuteen Unity-moduulin, josta tulee osa rakenteilla olevaa kansainvälistä avaruusasemaa.Yli 20 metriä pitkä Unity-moduuli liitettiin avaruussukkulan robottikäden avulla jo aiemmin avaruuteen laukaistuun venäläiseen Zarja-moduuliin, joka toimii avaruusaseman voimalana. Yhdessä nyt toisiinsa liitetyt moduulit muodostavat kansainvälisen avaruusaseman ensimmäiset rakennusosaset. Kahden nyt toisiinsa liitetyn osasen lisäksi tarvitaan vielä noin 100 moduulia ennen kuin kokonaisuus on valmis. Avaruusasemaa rakennetaan mittavana kansainvälisenä yhteistyöhankkeena. Avaruuteen kootaan Jumbojettiä suurempi kokonaisuus, jonka osien nostaminen korkeuksiin vaatii vielä yli 40 sukkulalentoa ja useita raketteja. Aseman on määrä olla valmiina vuonna 2004 ja hintaa kokonaisuudelle on arveltu tulevan jopa yli 300 miljardia dollaria. Yhdysvaltain johtamassa kansainvälisessä avaruuasemahankkeessa on mukana 16 kansakuntaa, joiden joukossa suomalaisten häpeäksi ovat myös Tanska, Norja ja Ruotsi. Kokonaisuudessa hanke on ihmiskunnan historian suurin ei-sotilaallinen kansainvälinen yhteishanke, jonka toteuttamiseen osallistu yli 100 000 ihmistä eri puolilla maapalloa.
Mars-projektikin taustallaUudessa avaruuslaboratoriossa tutkitaan mitä moninaisimpia asioita. Amerikkalaisia kiinnostaa ennen muuta painottomuuden ihmiseen kohdistuvat pitkäaikaisvaikutukset, joilla on ratkaiseva merkitys, kun amerikkalaiset aikovat toteuttaa hankkeensa ihmisen saattamisesta Marsiin.Mars-projekti saa piakkoin omat Internet-sivunsa. Painottomassa tilassa on niin ikään tarkoitus mm. kehittää uusia teollisia materiaaleja, suorittaa lääketieteellistä tutkimusta jne. Painottomassa tilassa aiotaan myös kasvattaa mitä moninaisempia kasveja ja kenties myös eläimiä. Venäjä on mukana hankkeessa täysin sydämin, mutta taloudellisesta tilanteestaan johtuen Venäjän mukana olo tapahtuu lähes kokonaan amerikkalaisten kustannuksella. Vaikka koko avaruusasema valmistuu lopulliseen kuntoonsa vasta aikaisintaan 2004, on asemalle tarkoitus saada pysyvä miehitys jo vuonna 2000. Hyvissä olosuhteissa avaruusasema näkyy jo nykykoossaan maahan saakka. Lisätietoja saa Yleisradion teksti-TV:n sivulta 119. Tämän kertainen missio löytyy omilta Internet-sivuiltaan. Avaruusaseman sivut taas löytyvät tästä ja niille päivitetään uutta tietoa tästä jättiläismäisestä projektista sitä mukaan kun asia etenee. Epäilemättä kysymyksessä on koko ihmiskunnan kannalta hyödyllinen hanke. Valitettavasti Suomi ei ole kantanut korteaan kekoon avaruustutkimuksessa. Olisihan se kiva, kun näkisi elinpäivinään suomalaisenkin avaruudessa.
TIMO KERVINEN |
AJASSA -SIVULLE