EU-sihteeristöä ehdotetaan jälleen siirrettäväksi valtioneuvoston kansliaan



EU-asioiden valmistelu ministeriöissä on alkukankeuden jälkeen alkanut toimia tavoitteiden mukaisesti. Asioiden valmistelussa virkamiesten merkitys kuitenkin korostuu, ja poliittinen ohjaus valmisteluvaiheessa on vähäistä.


Mm. näihin yleisiin johtopäätöksiin päädytään Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksessa tehdyssä tutkimuksessa EU-asioiden valmistelu Suomessa.

Monien muiden tapaan myös tutkimuksen tekivät suosittavat, että EU-asioiden valmistelua yhteensovittava EU-sihteeristö siirrettäisiin ulkoministeriöstä valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

- Suomen EU-politiikan koordinaatiota parantaisi EU-sihteeristön sijoittaminen valtioneuvoston kansliaan pääministerin työrukkaseksi.

- Se olisi luontevin toimipaikka myös Eurooppa-ministerille, joka näin toimisi EU-sihteeristön poliittisena vetäjänä ja pääministerin oikeana kätenä EU-asioissa, kirjoittaa tutkimuksen jälkikirjoituksessa filosofian tohtori Olli Rehn, joka nykyisin toimii komissaari Erkki Liikasen kabinettipäällikkönä Brysselissä.

Rehn yhdessä valtiotieteen lisensiaatti Petri Uusikylän ja valtiotieteen maisteri Risto Lampisen kanssa korostavat, ettei suositus johdu siitä, etteikö EU-sihteeristö hoitaisi osaavasti tehtäviään. Paremminkin suositus perustuu siihen kritiikkiin, jota yleisesti hallinnossa kohdistuu sihteeristön rooliin.

Tutkijat huomauttavat, että EU-asioiden komitealle ei näytä löytyvän toimivaa roolia. Siksi tulisikin pohtia komitean asemaa ja tarpeellisuutta sekä vaihtoehtoisia ja kevyempiä tapoja organisoida hallinnon sisäistä yhteensovittamista EU-asioiden valmistelussa.

Apulaisministerit EU-asioiden poliittiseen ohjaukseen

Tutkimuksessa todetaan, että Eurooppa-ministerin nykyinen työkenttä ja toimenkuvakin nimenomaan EU-asioissa on vähäinen.

Tutkimuksen tekijöiden mielestä apulaisministerit voisivat keventää EU-jäsenyyden vuoksi lisääntynyttä ministerien työtaakkaa ja toisaalta vahvistaa ministeriöissä tapahtuvan EU-valmistelun poliittista ohjausta.

Apulaisministerijärjestelmä olisi heidän mielestään parempi kuin poliittisten valtiosihteerien malli ennen kaikkea vastuukysymysten näkökulmasta.

Tutkimuksessa päädytään myös siihen, että eduskunnan asemaa EU-valmistelussa voidaan kansainvälisessä vertailussa pitää varsin vahvana. Eduskunnan varhainen informointi Suomen kantojen valmistelussa on antanut sille myös tosiasiallista valtaa Suomen EU-politiikan ohjauksessa.

Virkamiesten keskuudessa eduskunnan informointi koetaan kuitenkin työlääksi, joten järjestelmän toimivuudessa on parantamisen varaa. Tutkijoiden mielestä ministeriöiden tulisikin kiinnittää huomiota "teknisen" informointivelvollisuuden täyttämisen lisäksi myös kirjelmien sisältöön ja laatuun.

Myös eduskunnan sisäisessä EU-asioiden valmisteluun liittyvässä työnjaossa on tutkimuksen mukaan parantamisen varaa. Nykyinen EU-valmistelu on kenties liiaksi painottunut yhtäältä erikoisvaliokuntiin ja toisaalta suuren valiokunnan käsittelyyn.

STT-IA
14.12.1998


POLITIIKKA -SIVULLE