EVR-aktivistit: "Eläinrääkkääjien" omaisuus on vapaata riistaa



Yksityishenkilöihin kohdistuvilla eläinoikeusiskuilla pyritään vääränä pidetyn toiminnan mahdollisimman nopeaan lopettamiseen, sanovat Eläinten vapautusrintaman EVR:n aktivistit.


Ääritoiminnan kannattajat esittelevät nimettöminä näkemyksiään tuoreimmassa Muutoksen kevät -lehdessä. Lehti tunnetaan aktivistien suorasukaisena "äänenkannattajana" ja keskustelufoorumina.

- Emme usko, että ihmisen toimintaa voi lokeroida esimerkiksi tyyliin "vapaa-ajan Leena", "turkistarhaaja-Leena", "kaupassakävijä-Leena" jne., vaan sama ihminen tekee näitä kaikkia, katsovat aktivistit.

- Eläinrääkkääjiä on hyvä muistuttaa jatkuvasti siitä, mistä he saavat rahansa.

Laittomuus ei ole suoran toiminnan väelle ongelma.
- Emme usko lakiin ehdottomana totuutena, eikä lain puitteissa toimimalla aina saada haluttuja tuloksia aikaan, kuuluu heidän perustelunsa.

- Kukaan ei voi kieltää suoran toiminnan ansioita keskustelun herättäjänä.

Väkivallan aste ratkaisee?

Haastatteluun osallistuneet aktivistit eivät halua luokitella ihmisiä hyviksi tai pahoiksi, vaan katsovat esimerkiksi turkistarhaajien kasvaneen omaan ammattiinsa ja maailmankuvaansa.

- He ovat ihmisiä, jotka eivät osaa ottaa huomioon eläimiä ja voivat siis hyvin muuttua, arvelevat laittoman toiminnan kannattajat.

Muutoksen kevät -lehden toimittaja kyselee myös EVR-aktivistien suhteesta väkivaltaan. Yksiselitteistä vastausta ei irtoa, sillä haastatellut haluavat tehdä eron väkivallan eri asteiden välillä.

- Voidaanko esimerkiksi raaka murha, raiskaus, uhkaus, potku tai tönäisy tai partakoneen terän lähettäminen lukea saman käsitteen alaa ja kieltää ehdottomasti, he kysyvät.

Omaa päämäärää ei kuitenkaan olla valmiita ajamaan millä tahansa keinolla.
- Jokainen varmasti asettaa omat rajansa parhaaksi katsomallaan keinolla, todetaan haastattelussa.

Kasvottomuus antaa mahdollisuuden jatkaa

Iskujen tekijöitä on usein arvosteltu siitä, etteivät he uskalla tunnustaa tekojaan ja antaa kasvoja ajamalleen asialle.

"Kasvottomuus" johtuu kuitenkin heidän mukaansa vain siitä, että sen avulla pystytään tekemään enemmän iskuja.
- Laiton suora toiminta on nimensä mukaisesti laitonta, joten eikö olisi aika hölmöä kertoa poliisille sitä tekevänsä, jos on asiansa kanssa tosissaan, hämmästelevät aktivistit.

He huomauttavat, että julkista keskustelua varten on perustettu Eläinten vapautusrintaman tukiryhmä. EVR itse on suoran toiminnan liike, ei järjestö, joka voisi osallistua keskusteluun.

Aktivistit eivät ole huolissaan siitä, että laittomat iskut kääntäisivät ihmiset eläinten asiaa vastaan.
- On sääli, jos joku kääntää selkänsä eläimille vain joidenkin toimintatapojen takia, he miettivät.

- Kaikkien ei ole pakko hyväksyä suoraa toimintaa, mutta se ei saisi olla syy antaa hyväksyntäänsä eläinrääkkäykselle.

Vaikeinta on aloittaminen?

EVR-aktivistien mielestä vaikeinta suorassa toiminnassa on sen aloittaminen. Aluksi on kuulemma helppo keksiä tekosyitä sille, ettei ainakaan "tänä yönä" voi lähteä liikkeelle.

- Ei se kuitenkaan niin vaikeaa ole, kivi käteen, kävellen turkisliikkeelle, kivi ikkunasta läpi, juosten kulman taakse, kotiin syömään ja huomenna uudestaan, he kuvaavat.

- Siitä se lähtee.

Lehden laillisuus askarruttaa

Myös Muutoksen kevät -lehden laillisuutta on ainakin poliisipiireissä ehditty miettiä pitkään.

Lehden toimitus on muun muassa pääkirjoituksissa tehnyt selväksi, että se hyväksyy aktivistien laittoman toiminnan. EVR-haastattelun tehnyt päätoimittaja Ville Lähde sanoutuu kuitenkin omassa kirjoituksessaan irti yksityishenkilöihin kohdistetuista iskuista.

- Olen jyrkästi eri mieltä kuin haastatellut aktivistit juuri tämän kohdalla, hän kirjoittaa.
- On väärin väittää, ettei ihmisellä olisi eri rooleja elämässään.

Oikeusministeriössä tutkitaan parhaillaan, onko Tammen julkaisema, eläinoikeusaktivismia käsittelevä kirja painovapauslain mukainen. Myös aktivistien lehdet saattavat samassa yhteydessä tulla tutkinnan kohteeksi, kerrotaan ministeriöstä.

Muutoksen keväässä on julkaistu muun muassa kertomuksia aktivistien iskuista sekä annettu tarkkoja ohjeita iskujen tekijöille samaan tapaan kun kohua herättäneessä "turkiskirjassa".

Laillisuuden rajoja hipova lehti onkin uudenlainen tulokas suomalaisessa journalismissa. Eläinaktivistien iskuja tutkivan komisario Lars Grönroosin mielestä lehden linjaa pitäisi tutkailla ainakin journalismin etiikkaa valvovassa Julkisen sanan neuvostossa.

Päätoimittaja Lähde ihmettelee kuitenkin, miten terroristiuhkaa paisuttelevassa ja kieltoja vaativassa ympäristössä voidaan yleensä keskustella asioista. Hänen mielestään juuri keskustelu on aktivistiliikkeen omatunto.

- Nykyisessä tilanteessa tälle omalletunnolle ei ole annettu tilaa, hän kirjoittaa.

STT-IA
11.12.1998


AJASSA -SIVULLE