 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kulttuurin ja median onnellinen liitto
Finlandia-palkinnon saaja Pentti Holappa haukkui maan päälehden kulttuuriosaston ja esitti huolensa Sanomien ja WSOY.n fuusiosta. Huoli ei ehkä ole turha, sillä maailmalla on esimerkkejä vastaavista kytkennöistä, jotka uhkaavat tiedotusvälityksen itsenäisyyttä.Kirjailija Pentti Holappa sai tänä vuonna Suomen kirjasäätiön myöntämän Finlandia-palkinnon. Palkinnon julkistamistilaisuudessa Holappa piti puheen, joka sisälsi yllätyksen. Hän haukkui Helsingin Sanomien kulttuuriosaston ja mainitsi jopa nimeltä yhden toimittajan, jonka ilkeilevä kirjoittelu oli saanut hänen mittansa täyteen. Seuraavan päivän Helsingin Sanomien kulttuuriosaston kirjoituksista saattoi selvästi havaita, että Holapan täsmäisku oli mennyt perille. Vastineiden sävy oli ärtynyt ja puolusteleva. Kriitikot usein syyttävät arvosteluista suuttuneita kirjailijoita herkkänahkaisuudesta, mutta samaa täytyy sanoa myös kriitikoista itsestään. Kuitenkin kriitikon jos kenen täytyy olla valmis ottamaan haukkumiset vastaan, sillä hehän haukkuvat toisia ammatikseen. Kirjailijoita varsinkin ärsyttää suomalaisen kirjallisuuskritiikin heppoinen taso. Ei varmaan ole hauskaa lukea monesti ylimieliseen sävyyn nopeasti väännettyjä "musta tuntuu" -artikkeleita. Syvällisten analyysien puute harmittaa tavallista lukijaakin. Kirjojen sisältöä ei juuri kyetä analysoimaan muuten kuin suhteessa kirjailijan persoonaan tai elämään, jos analysoidaan ollenkaan. Pahimmillaan voidaan koko vuoden kotimainen kirjallisuus kuitata olankohautuksella tai lausunnolla "keskinkertaista", kuten Helsingin Sanomissa taannoin tehtiin. Kulttuurin ja median keskittyminen kauhistuttaaKirjailijoiden ja kriitikoiden keskinäinen kähmintä ei sinänsä ole kovin kummallista tai maailmoja mullistavaa, mutta Holappa otti puheessaan esiin myös toisen, paljon tärkeämmän asian. Häntä huolestutti Sanomien ja WSOY:n fuusio, joka toteutuu toukokuussa."Fuusio pelottaa siinä mielessä, että yleensä pörssiyhtiössä valta aina katoaa jonnekin", Holappa sanoi. Häntä oli myös hermostuttanut tulevan yhtiön suuromistajan Aatos Erkon taannoinen haastattelu Helsingin Sanomissa. Siinä Erkko sanoi, että kotimainen kirjallisuus on valitettavan huonoa. Holapan huoli tuntuu aidolta. Erkolla tulee olemaan suuri valta kahteen media- ja kulttuuritaloon, eikä hänen ennakkolausuntonsa tiedä mitään hyvää nykyisille ja tuleville WSOY:n kirjailijoille. Holappa selvästi epäili, ettei Erkon asiantuntemus taida riittää noin ankariin lausuntoihin kotiaisesta kirjallisuudesta. Helsingin Sanomilla on levikkinsä takia lähes monopolia muistuttava asema suomalaisessa kulttuurikeskustelussa. Siksi lehden tekemisiin onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Yhdistyminen suuren kirjankustanjan kanssa lisää kulttuuriväen huolta. Mikä takaa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen puolueettomuuden sen arvostellessa oman konsernin kustannusyhtiön julkaisemia teoksia? Kulttuuritoimituksen tasoa ovat monet kirjailijat arvostelleet kehnoksi, eikä se lisää luottamusta toimituksen itsenäisyyteen. Holapan mukaan Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajien suuren kulttuuripoliittisen vallan pitäisi edellyttää suurta vastuuntuntoa, mutta siitä ei näy jälkeäkään. Meillä perässä mitä muut ensinSuuressa maailmassa on jo jonkin aikaa esitetty epäilyjä suurten kulttuuri- ja mediakonsernien sisäisistä riippuvuuksista, jotka pahimmillaan vaarantavat konserniin kuuluvien tiedotusvälineiden itsenäisyyden.The Economistissa kerrottiin taannoin tarina Disney-yhtymän omistamasta ABC-uutisista. ABC:n 20/20 -uutismakasiinaohjelma oli valmistellut juttua Disneyn huvipuistojen haluttomuudesta yhteistyöhön poliisin kanssa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskeneissa tapauksissa. Jutun tekeminen kuitenkin keskeytettiin kesken kaiken. ABC:n mukaan Disney-yhtymä ei ollut painostanut heitä mitenkään, mutta epäilyjä tapaus kuitenkin herätti. Rubert Murdochilla on enemmänkin kokemuksia tälläisistä syytöksistä. Murdochin kustannusyhtiö HarperCollins peruutti Chris Pattenin kirjan julkaisemisen, vaikka oli jo luvannut julkaista kirjan. Kirja kuvaa Pattenin vuosia Hong Kongin kuvernöörinä, ja se on kriittinen Kiinan hallitusta kohtaan. Murdoch taas tarvitsee Kiinan hallituksen tukea Star TV:n satelliittilähetyksille. Juttu oli heti kaikkien Englannin lehtien etusivulla, paitsi Timesissa, joka on Murdochin omistuksessa. Kun Murdoch osti Manchester Unitedin, jotkut hänen sanomalehdistään kertoivat Unitedin kannattajien olevan innoissaan asiasta. Muissa Murdochin imperiumia vastaan kilpailevissa lehdissä puolestaan kerrottiin kannattajien olevan raivoissaan. The Economistin mukaan todellisuudessa kannattajien keskuudessa vallitsi laajalle levinnyt välinpitämättömyys asiaa kohtaan. On siis tärkeää tietää, kenen omistamia lehtiä lukee.
HEIKKI JANTUNEN (Lähteitä: STT, The Economist, Ilta-Sanomat) |
AJASSA -SIVULLE