Sähköinen postikortti jo parin vuoden päässä

Kolmannen polven kännykkä on lompakko ja taskutoimisto

Kehitteillä olevan UMTS-verkon myötä kännykät siirtävät tietoa tuntuvasti nykyistä nopeammin.

Pelkkä nopeus (laajakaistaisuus) ei vielä silti mullista matkapuhelinten toimintaa: sen tekevät uudet sovellukset, joiden myötä kännykät yhdistyvät internettiin ja alkavat "keskustella" muiden teknisten laitteiden kanssa.

Samalla matkapuhelinten, kommunikaattorien ja kannettavien tietokoneiden raja hämärtyy. Langattomalle tiedonsiirrolle keksitään yhä uusia sovellustapoja, ja uusia tekniikoita sovelletaan vanhoihin tuotteisiin.

- Tavalliselle käyttäjälle tämä tietää lukuisia uusia palveluita, jotka nykytekniikalla vielä eivät ole mahdollisia, Nokia Mobile Phonesin tutkimus- ja kehitysjohtaja Yrjö Neuvo sanoo.

Neuvon mukaan insinöörien suuri haaste on ennakoida, mitkä uudet keksinnöt kuluttajat kokevat tarpeellisiksi. Lisäksi laitteiden on oltava yhä helpompia käyttää.

Tuotekehitystyö on vaativaa ja kallista. Maailman matkapuhelinvalmistajien on arvioitu käyttävän kolmannen sukupolven puhelinten suunnitteluun miljardeja markkoja.

Nokian tutkimuspanostus on Neuvon mukaan alan normaalia tasoa. Työntekijöistä joka neljäs työskentelee tuotekehityksessä.

Viime vuonna Nokian tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 30 prosenttia yhteensä 4,6 miljardiin markkaan eli liki 9 prosenttiin yhtiön liikevaihdosta. Siitä toki vain osa kului kolmannen sukupolven puhelimiin.

Identiteetti taskutoimistoon

Kännystä tulee arkipäivän yleiskäyttöinen apuväline. Videopuhelimen lisäksi siinä voi olla kalenteri, Internet-yhteys ja taskutoimisto.

- Kun ostat kirjan Internetistä kännykän kautta, voit maksaa sen saman tien. Tai kun kävelet kaupassa kassan ohi ja painat kännykän nappulaa, ostokset on maksettu. Silloin tietysti myös kassakoneen pitää tunnistaa langattomasti puhelimen käyttäjä, Neuvo kaavailee.

- Tämä ei onnistu ihan vielä vuonna 2002, mutta varmaan 2005 ollaan jo aika pitkällä.

Jo nykyisellä GSM-tekniikalla voi kohta lähettää kuvia, "sähköisen postikortin". Etelän aurinkorannalla lomailija voi lähettää kännyyn rakennetusta kamerasta kuvan suoraan tuttavansa matkapuhelimeen tai kotitietokoneelle. Grafiikan tai suurten tiedostojen siirtämiseen GSM-verkko on vielä liian hidas.

Toinen lähiaikoina tuleva toiminto on ns. pakettiradio, joka automaattisesti tietyin väliajoin tarkistaa vaikkapa käyttäjän työpaikalle saapuneet viestit. Muun ajan puhelin on torkkutilassa.

Markkinoille on tulossa myös autoon rakennettu puhelin, joka onnettomuuden sattuessa hälyttää apua. Laitteen satelliittipaikannin kertoo auttajille ajoneuvon sijainnin. Jatkossa järjestelmään voidaan liittää myös karttoja ja liikennetietoja.

Monta palikkaa

Kansainvälisesti monet kolmannen sukupolven matkapuhelimiin liittyvät tekniset ja standardointikysymykset ovat vielä auki. UMTS-standardi on valittu käyttöön Euroopassa ja Japanissa, mutta esimerkiksi USA:ssa eri valmistajat kehittävät omia vaihtoehtojaan.

Yhtenäisen maailmanstandardin sijaan kansainvälinen televiestintäliitto ITU hakee nyt kohtuullisen yhteensopivaa standardiperhettä. Neuvon mukaan tämä ei ole iso ongelma.

Jos standardit ovat kohtuullisen lähellä toisiaan, puhelimet voidaan helposti rakentaa tukemaan niistä useita, jolloin ne voivat toimia aitoina maailmanpuhelimina.

Iso askel matkapuhelinten kehityksessä otettiin, kun valmistajat sopivat WAP (wireless application protocoll) -tekniikasta, joka kytkee matkapuhelimet Internetiin.

Nokian, IBM:n, Ericssonin, Intelin ja Toshiban viime keväänä käynnistämä Bluetooth-hanke puolestaan kehittää lyhyen kantaman radioyhteyteen perustuvaa tekniikkaa, joka kytkee digitaalisesti toimivat matkapuhelimet, pc:t ja monet muut laitteet langattomasti toisiinsa. Langaton lähiverkko toimii noin kymmenen metrin säteellä.

Bluetoothissa nyt mukana 200 yritystä ja ensimmäiset tuotteet ovat luvassa markkinoille jo ensi vuonna.

Nokia, Ericsson ja brittiläinen Psion taas kehittävät Symbian-yhteisyrityksen puitteissa avointa Epoc-käyttöjärjestelmää, johon mikä yritys tahansa voi kehittää uusia sovelluksia.

- Kaikkeen tähän liittyy vielä hyvin pitkälle kehitetty mikroelektroniikan kehitystyö, joka mahdollistaa tällaisten tuotteiden tekemisen ylipäätään, Neuvo sanoo.

Helppous on haaste

- Meni useampi vuosi, ennen kuin GSM:n mahdollistamat uudet palvelut otettiin laajasti käyttöön. Tekstiviestien lähettäminen on levinnyt muoti-ilmiöksi vasta nyt, vaikka se on ollut mahdollista jo vuodesta 1992 saakka, Neuvo huomauttaa.

Toisaalta suomalaiset oppivat maksupalvelupäätteiden käytön hyvin nopeasti. Neuvon mukaan insinöörien suuri haaste onkin ennakoida, mitkä uudet tuotteet kuluttajat kokevat tarpeellisiksi.

- Lisäksi laitteista pitää saada koko ajan entistä helpompia käyttää. Kun uusi tekniikka tavallaan räjäyttää tarjolla olevat mahdollisuudet, kehitysvaiheessa on todella monenlaisia ratkaisuja mietittävänä. Valmis tuote saattaa näyttää helpolta, mutta ne ovat kovan työn takana.

- Kolmannen sukupolven tekniikka on monimutkaista, se pitää saada pieneen kokoon ja energian kulutus mahdollisimman alhaiseksi.

Valikoima laajenee

- Jos halutaan esimerkiksi katsoa Internet-sivuja kunnolla, kaivataan isompaa ruutua ja näppäimistökin vie oman tilansa, Neuvo sanoo.

Videopuhelimen ruutu voidaan myös jakaa kahtia niin, että toiselta puolelta näkee keskustelukumppanin ja toiselle voi noutaa vaikka muistion tai kartan.

Toisaalta kannettavat päätteet kehittyvät yhä pienemmiksi ja ohuemmiksi. Neuvo ennakoi, että matkapuhelinvalikoima laajenee ja erikoistuu yhä enemmän eri käyttötarkoituksiin. Samalla laitteiden hinta- ja ominaisuushaitari kasvaa.

Vanhat GSM:t pysyvät vielä pitkään käytössä. Myös kolmannen polven kännyt rakennetaan aluksi mitä todennäköisimmin siten, että ainakin niiden perustoiminnot toimivat myös GSM-verkoissa. Neuvon mukaan tämä on järkevää, koska UMTS-verkko laajenee asteittain.

GSM-verkkoja taas rakennetaan yhä vauhdilla eri puolilla maailmaa. GSM-taajuudet tarvitaan käyttöön jatkossakin ja verkkoja voidaan käyttää myöhemmin UMTS-verkkojen pohjana.

STT-IA
11.12.1998