Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Enestam toivoo verovapaan myynnin jatkuvan

Sisäministeri Jan-Erik Enestam (RKP) toivoo, että verovapaa myynti voisi jatkua Euroopassa myös ensi heinäkuun jälkeen. Enestam painotti kuitenkin sunnuntaina, että hän haluaa nähdä mustaa valkoisella ennen kuin uskoo verovapauden jatkuvan.

- RKP tietenkin kannattaa verovapaan myynnin jatkamista, ja toivomme myös hallituksen tukevan hanketta. Tuemme pääministeriä, joka on sanonut, ettei Suomi asetu vastahankaan, mikäli verovapaata myyntiä jatketaan, totesi Enestam.

Sisäministeri sanoi kuitenkin, että tax free -kaupan jatkumisen uudelleenharkinta on mennyt kovin myöhäiseksi.

Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) arvosteli lauantaina ankarasti kantaa, jonka suuret EU-maat Saksa, Ranska ja Britannia ottivat lauantaina Wienin huippukokouksessa koskien verovapaan myynnin tulevaisuutta.

Enestam painotti, että RKP on ponnistellut verovapauden jatkumiseksi, koska juuri ruotsinkieliset alueet kärsisivät sen loppumisesta.
- Me olemme luonnollisesti kiinnostuneita kysymyksestä, hän totesi.

Enestam painotti myös, että hän ymmärtää kantoja, joiden mukaan tax free -kauppa pitäisi Euroopassa lopettaa.

- Mikäli verovapautta jatketaan, ei EU:lla ole puhtaaksiviljeltyä veropoliittista linjaa. Tästä syystä voidaan varmasti periaatteessa ajatella, että on oikein lopettaa tällainen, sanoi sisäministeri.

Keskustayrittäjien puheenjohtaja: Keskustan työelämäpuheet teoreettisia

Keskustayrittäjien puheenjohtaja, helsinkiläinen Riitta Antinmäki-Vesterinen arvioi, ettei keskustalla ole riittävästi elinkeinoelämän asiantuntemusta esittää syvällisiä uudistuksia jo vuosikymmeniä toimineisiin työelämän sopimusrakenteisiin.

Hänen mukaansa työntekijät ihmettelevät keskustan teoreettisia puheita.

Antinmäki-Vesterinen huomauttaa, ettei ammattiyhdistysväkikään tunne riittävän seikkaperäisesti nopeasti muuttuneen työelämän tarpeita.

- Tämän vuoksi he joko tietämättään tai tarkoituksellisesti vääristelevät työreformin yleisesti hyviksi todettuja uudistusesityksiä. Antinmäki-Vesterinen esittää, että keskusta kutsuisi paikallisesti ay-liikkeen ja yrittäjien edustajat saman pöydän ääreen keskustelemaan työelämän uudistustarpeista.

Sasi uskoo demareiden sekoittaneen EU:n

Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) valittaa Euroopan unionin olevan täydessä sekavuuden tilassa vain kolme kuukautta Helmut Kohlin aikakauden jälkeen.

Sasin mielestä uudet sosialidemokraattiset hallitukset ovat sotkeneet asiat EU:ssa pahemmin ja nopeammin kuin kukaan osasi odottaa.

Demareiden harras keskustelu Euroopan keskuspankin asemasta synkistää vuoden alussa voimaan tulevan euron asemaa. EU:n laajentuminen on sekin pudonnut epävarmalle pohjalle.

Syksyn EU:n huippukokoukset ovat Sasin näkemyksen mukaan päätöksenteon sijasta muuttuneet sekaviksi kahvipöytäkeskusteluiksi. Vanhojen päätösten pitävyys on epäselvää eikä uusia kyetä tekemään.

Sasi on kuitenkin havainnut, että Suomen sosialidemokraattisen pääministerin Paavo Lipposen Eurooppa-linja on ollut johdonmukainen.
- Jos Euroopan uudet demarijohtajat eivät ole valmiita ottamaan Kohlilta ohjaavaa opetusta, niin toivottavasti he edes kääntyvät Lipposen puolueen, Sasi huomauttaa.

Pekkarinen torjuu talouskunnat

Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk) on vakuuttunut siitä, etteivät minkäänlaiset hallinnolliset pakkoratkaisut tuo apua kuntien taloudellisiin ongelmiin.

Kuntien talousahdinko on nostanut jälleen kerran esille kuntien yhdistämisen. Julkisuudessa on lisäksi pohdittu mahdollisuuksia muodostaa "talous- tai hallintokuntia" useasta kunnasta.

Kyyjärven kunnan 70-vuotisjuhlassa sunnuntaina puhunut Pekkarinen korosti itsenäisten kuntien yhteistyön merkitystä elinkeinopolitiikassa ja palvelujen tuottamisessa.

Pekkarisen mukaan uusia kuntahallinnon portaita ei tarvita. Hänen mielestään seutukuntakohtaiset talouskunnat, joille osoitettaisiin valtionosuudet ja yhteisöverot, merkitsisivät vain uutta byrokratiaa.

Soini kokoaisi EU-vastaisen vaaliliiton

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kaipaa EU-vaaleihin omaa vaaliliittoa Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuville voimille.

Soinin mukaan tarve on tullut entistä polttavammaksi, kun kristillinen liitto taipui vaaliliittoon Suomen Euroopan unioniin kuljettaneen keskustan ja "Suomen euromyönteisimmän puolueen RKP:n" kanssa.

Soini uskoo, että kansan syvissä riveissä muhii huomattava EU-kriittisyys, jolle pitää tarjota demokraattinen purkautumistie uskottavalla ja laajalla vaaliliitolla.

Koillis-Savossa mm. Tuusniemellä sunnuntaina puhunut Soini piti tärkeänä, että myös Suomesta valitaan EU-parlamenttiin unionin liittovaltiokehitystä ja syventämistä vastustavia voimia.

Eduskunnan pääsihteeri haluaa puoluejohtajat puhumaan eduskuntaan

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ehdottaa puoluejohtajien keskustelun sisällyttämistä eduskunnan työjärjestykseen. Sunnuntaisuomalaisessa haastateltu Tiitinen ottaisi mallia Ruotsista, missä valtiopäiväkauden aloittaa puoluejohtajien keskustelu hallituksen esittämästä lainsäädäntöohjelmasta.

Parhaillaan Suomessa on valmisteilla esitys uudeksi käytännöksi, jonka mukaan hallitus laatisi vuosittaisen lainsäädäntöohjelman merkittävistä lakiesityksistä, tavoitteista ja aikatauluista. Budjetin lähetekeskustelun yhteydessä puoluejohtajien debatti voisi Tiitisen mukaan olla poliittinen avaus ennen yleiskeskustelua.

- Uskon, että se terävöittäisi eduskuntakeskustelua ja lisäisi yleistä kiinnostavuutta. Puoluejohtajat voisivat tehdä eduskunnassa merkittävimmät poliittiset linjauksensa ja ehdotuksensa.

Tiitinen ottaa haastattelussa kantaa myös eduskunnan puhemiehen palkankorotuksen puolesta. Hänen mielestään on epäkohta, että kansanedustajat saavat saman palkan tehtävistä riippumatta.
- Esimerkiksi Ruotsissa puhemies saa saman kuin pääministeri, Tiitinen huomauttaa.

- Valtiollisen hierarkian kakkoselle, eduskunnan puhemiehelle kuuluisi Suomessakin kansainvälistä käytäntöä noudattava palkka.

SAK:n kysely: Kolmikannalla vahva kannatus

Suomalaiset toivovat seuraavan hallituksen hakeutuvan toimivaan yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotta hyvä talous- ja työllisyyskehitys turvattaisiin. Vankimmin kolmikantayhteistyötä haluavat SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat ja SAK:n jäsenet.

Tulokset käyvät ilmi SAK:n Suomen Gallupilla teettämästä Työmarkkinailmasto-tutkimuksesta. Kyselyssä haastateltiin 1 021:tä kansalaista 19. elokuuta-6. syyskuuta eli ennen työreformikeskustelun roihahtamista.

Haastateltavat ottivat kantaa väitteeseen "ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tulee hakea hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvän talous- ja työllisyyskehityksen varmistamiseksi".

Täysin samaa mieltä väitteen kanssa oli 43 prosenttia vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä 44 prosenttia.

Eniten täysin samaa mieltä olevia löytyi siis vasemmistopuolueiden ja SAK:n jäsenten joukosta. Jokseenkin samaa mieltä olevien osuus oli keskimääräistä suurempi johtavien ja ylempien toimihenkilöiden sekä kokoomuksen ja keskustan kannattajien joukossa.

Hieman yli puolet vastaajista arvioi, että palkansaajien asemaan liittyvien asioiden hoitamisella on vaikutusta äänestyspäätökseen. 16 prosenttia piti vaikutusta merkittävänä ja 37 prosenttia melko suurena.

Erityisesti vasemmistoliiton (76 prosenttia), SDP:n (71) ja vihreiden (54) kannattajat pitivät palkansaaja-asioita merkittävänä äänestysperusteena.

Kun vastaajilta kysyttiin eri puolueiden toiminnasta palkansaajien etujen ajajana, joka toinen (51 prosenttia) arvioi SDP:n hoitavan palkansaajien asioita vähintään melko hyvin. Puolueen ykkössija oli siis hieman vankistunut kevään mittauksesta (47 prosenttia).

Kakkoseksi sijoittui vasemmistoliitto (36 prosenttia), kolmanneksi kokoomus (32) ja neljänneksi keskusta (27).

SDP:n toimintaa palkansaajien asioissa arvostivat keskimääräistä enemmän oman puolueen kannattajien ohella yrittäjät, STTK:n ja SAK:n jäsenet sekä vasemmistoliiton, kokoomuksen ja vihreiden kannattajat.

Suurituloiset, johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt sekä yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet katsoivat SDP:n ja kokoomuksen ajavan parhaiten palkansaajien asiaa.

Valkonen irtisanottu Helsingin Sanomista

Helsingin Sanomien toimittaja Martti Valkonen on irtisanottu, lehden kustantaja Seppo Kievari vahvisti lauantaina. Kievari sanoo irtisanomisen syystä vain sen, että se liittyy työsopimuslain ja työehtosopimuksen lojaliteettikysymyksiin.

- Valkonen irtisanottiin 10. joulukuuta. Hänellä on kuuden kuukauden irtisanomisaika, jonka aikana hänellä ei ole velvollisuutta tulla työpaikalle, ellei häntä erityisesti kutsuta, Kievari sanoo.

Valkonen on kirjoittanut vastikään julkaistun kirjan, jossa hän arvosteli voimakkaasti työnantajansa toimintaa.

Lamminen esittää sotilaskäskyjen laajennettua esittelyä

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Lamminen (kok) esittää sotilaskäskyasioiden esittelyn laajentamista koskemaan pääministeriä ja puolustusministeriä.

Lamminen sanoo Satakunnan Kansassa lauantaina, että hänen ehdottamansa malli turvaisi parlamentaarisuuden, mutta varmistaisi asioiden nopean käsittelyn esimerkiksi poikkeusoloissa.

Lamminen perustelee ehdotustaan myös sillä, että malli estäisi valtion turvallisuuden kannalta tärkeiden asioiden leviämisen liian suuren joukon tietoon.

Nykyisin sotilaskäskyasiat ratkaistaan presidentin ja puolustusvoimain komentajan kahdenkeskisessä tapaamisessa, josta ei pidetä pöytäkirjaa. Perustuslakivaliokunnassa on valmisteltu mallia, jonka mukaan sotilaskäskyasiat saatettaisiin vastaisuudessa koko valtioneuvoston tietoon.

Kuisma kaipaa perustuslakituomioistuinta

Remonttiryhmän puheenjohtajan Risto Kuisman mielestä Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin. Uusi oikeusturvan valvontavirasto tulisi koota yhdistämällä eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin virastot. Lisäksi sen pitäisi saada käyttöönsä tehokkaat ja riippumattomat tutkijavoimat.

Kuisma arvioi lauantaina Jämsänkoskella, ettei todellinen laillisuusvalvonta toimi. Oikeuslaitoksen ja viranomaisten virheitä on melkein mahdoton saada korjatuksi.

- Suomalaisessa viranomaiskoneistossa eivät todelliset kansalaisen perusoikeudet toteudu. Myös valtakunnansyyttäjän ja tietosuojavaltuutetun viraston toiminta on ollut heikkoa, Kuisma arvosteli.

Aaltonen esittää uutta ETA-järjestelyä

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Aaltonen (SDP) ehdottaa EU:n hakijamaiden kytkemistä jäsenprosessiin Euroopan talousaluetta vastaavalla ratkaisulla.

Suomen hallituksen tulisi hänen mukaansa esittää EU:lle tämän vaihtoehdon selvittämistä. Seinäjoella lauantaina puhunut Aaltonen arvioi, että tällaisen välitavoitteen puitteissa ehdokasmaat voisivat osallistua EU:n sisämarkkinoiden toimintaan ja muuhun taloudelliseen integraatioon.

Samalla ne saisivat lisää aikaa hoitaa muut sisäiset ongelmansa. Myös EU:n sisäisille uudistuksille saataisiin väljempi aikataulu.

Koonnut: IA
13.12.1998

POLITIIKKA -SIVULLE