Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Vihreät epäilevät kokoomuksen saavan rahaa suurkauppiailta

Hassi piti vihreän liiton hallituksen tiedotustilaisuudessa kokoomuksen hanketta esimerkkinä, jossa olisi hyvä tietää, kuka rahoittaa puolueen vaalikampanjaa.

Kokoomus luopui marketien kasvattamisvaatimuksesta, kun sosialidemokraatit luopuivat samaan aikaan haluistaan muuttaa työehtosopimusten joustojen käyttöä laajentavaa esitystä.

- Luulisi, että kokoomuksen kannattajakunnassa olisi enemmän pienkauppiaita, jotka vastustavat marketteja, Hassi sanoi.

Vihreän liiton hallitus antoi perjantaina kannanoton, jossa vaaditaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämistä. Kannanotto oli vastaus liikenneministeriön liikenneinfrastruktuuri-mietintöön, jossa vihreiden mielestä ei tehdä strategisia linjauksia joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämiseksi.

Jaakonsaari: Palvelusektorin työllisyyteen toimenpideohjelma

Työvoimaa tulisi Jaakonsaaren mielestä kanavoida työmarkkinoille erityisesti naisten yrittäjyyttä tukemalla. Jaakonsaari perustelee ohjelmaa mm. sillä, että näin voitaisiin kehittää julkisen sektorin rinnalle ylimääräisiä palveluja esimerkiksi ikääntyvän väestön tarpeisiin.

EU:n komission työllisyyskonferenssissa Helsingissä puhuneen Jaakonsaaren mukaan hallitus asettaa myös työryhmän valmistelemaan ensi vuoden kansallista toimintasuunnitelmaa.

Se on määrä perustaa välittömästi viikonloppuna pidettävän EU:n Wienin huippukokouksen jälkeen. Tavoitteena on täystyöllisyys. Tavoitteisiin kuuluu edelleen työnteon verottamisen keventäminen vaarantamatta julkisten palvelujen tasoa.

Jaakonsaari korosti, että Suomi on vahvasti mukana toteuttamassa eurooppalaista työllisyysstrategiaa pohjoismaisen aktiivisen työvoimapolitiikan pohjalta.

Keskeisinä elementteinä ovat tällöin myös panostus yrittäjyyteen, elinikäiseen oppimiseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä hyviin kolmikantasuhteisiin.

Lipponen: Julkisen vallan vaikea edistää globaalia markkinointia

Lipponen sanoi keskiviikkona talousneuvoston ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston yhteisessä kokouksessa, että innovaatiojärjestelmä tuottaa sekä taloudellisesti hyödyntämiskelpoisia tutkimustuloksia että tukee niiden tuotteistamista ja kaupallistamista.

Yritysten osuus teknologia- ja tutkimuspanostuksessa on melko suuri. Näin ollen tutkimuksen tehokkaaseen kaupallistamiseen on Lipposen mielestä riittävä kannustin.

- Jos ongelmia on, ne ovat ehkä prosessin loppupäässä. Globaalimarkkinointi ei ole vieläkään suomalaisen yrittäjän vahvuuksia ja julkisen vallan tuella on vaikea edistää läpimurtoa tässä asiassa, Lipponen sanoi.

Kiista EU:n budjetista sovittiin

Ratkaisu merkitsee sitä, että parlamentti voi hyväksyä runsaan 500 miljardin markan budjetin ensi viikon istunnossaan Ranskan Strasbourgissa. Kiistan taustalla oli parlamentin halu varmistaa tulevaisuudessa itselleen enemmän liikkumavaraa unionin budjettia koskevissa asioissa.

Vaatimustaan "joustoista" parlamentti oli tehostanut budjetin ensimmäisessä käsittelyssä aiemmin syksyllä lisäämällä siihen 22,5 miljardia markkaa ns. strategisena varauksena. Tiukkaa budjettikuria edellyttävä jäsenmaiden neuvosto ei tätä hyväksynyt ja vaati lisäyksen poistamista.

Parlamentti sai lopulta vain väljästi muotoillun lupauksen siitä, että tällaisia joustoja otetaan aikanaan käyttöön. Niiden yksityiskohdista ei sovittu mitään.

Sateenkaarihallitus mieluisin SAK:laisille

Tämä käy ilmi SAK:n syyskuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi 856 ammattijärjestön jäsentä. Tiistaina ilmestyneessä Palkkatyöläinen -lehdessä julkaistussa kyselyssä pyydettiin nimeämään sekä ensisijainen että toiseksi paras hallitusvaihtoehto.

Toiseksi suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi 27 prosentin osuudella SDP:n ja keskustan muodostama punamultahallitus.

SDP:n ja kokoomuksen johtamaa sinipunahallitusta piti parhaana kuusi prosenttia ja kokoomuksen ja keskustan yhteistä hallitusta neljä prosenttia vastaajista.

EU:n ulkoministerit eivät esitä jäsenyysneuvottelujen laajentamista

EU:n jäsenyydestä seuraavassa laajentumisen vaiheessa ovat päässeet toistaiseksi neuvottelemaan Viro, Puola, Unkari, Tshekki, Slovenia ja Kypros.

Ministereiden linjaus sisältyy kannanottoon, jonka he hyväksyivät laajentumisneuvottelujen tilanteesta. Kannanotto esitellään EU-maiden päämiehille perjantaina Wienissä alkavassa huippukokouksessa.

Neuvotteluihin vasta pyrkivistä maista Latvia saa erityishuomion myös ulkoministereiden kannanotossa. Siinä viitataan EU:n komission äskeiseen raporttiin, jossa Latvialle väläytettiin neuvottelujen aloittamista ennen ensi vuoden loppua, jos kehitys maassa jatkuu edelleen hyvänä.

Latvialle myötämielisestä lisäyksestä sovittiin neuvottelujen loppuvaiheessa, eikä se sisältynyt kokoukselle alunperin tehtyyn ehdotukseen. Kannanoton sorvaamista sävytti myös kiista Turkista, jota Kreikan mielestä ei olisi saanut mainita lainkaan ehdokasmaana. Riita laukaistiin lopulta kokousteknisellä tempulla.

Kreikka tyytyi siihen, että Turkille ei omisteta kannanotossa omaa kappaletta. Niinpä kahden liuskan kannanotosta keksittiin poistaa kokonaan kappalejako.

Tuomioja torjuu EU:n yhteisen puolustuksen

- NATO-siteiden heikentämiseen tähtäävä pyrkimys ei ole liittoutumattoman Suomen etujen mukaista, ja Suomen on syytä tehdä selväksi, ettemme voi tukea pyrkimystä väkisin ympätä varsinaista yhteistä puolustusta osaksi unionirakenteita.

Lahden Paasikivi-seurassa puhunut Tuomioja totesi maanantaina, että EU tiivistyy huomattavasti talous- ja rahaliitto EMU:n myötä.

Tuomioja sanoi kannattavansa unionin tiivistymistä ja enemmistöpäätösten lisäämistä EU:n päätöksenteossa työttömyyden torjumiseksi. Hänen mielestään olisi sovittava myös riittävästä kansallisesta minimitasosta pääoma- ja ympäristöverotuksessa.

Liittovaltiokehitykseen Tuomioja ei kuitenkaan usko, koska unionin laajentuminen sotii sitä vastaan.
- Saksan ulkoministerin Joschka Fischerin visionääriset puheet eivät tarkoita sitä, että EU:n muodostuminen federaaliseksi liittovaltioksi olisi jo kohta ovella, Tuomioja sanoi.

- On vaikea uskoa, että todellinen liittovaltio perustuslakeineen, armeijoineen ja aitoine omine parlamentteineen ja hallituksineen voisi missään oloissa olla todellisuutta, jos unioni samalla haluaa samalla laajentua 20:n, 25:n tai jopa 30:n jäsenmaan yhteisöksi.

Kehitystä tiiviimpään yhteistyöhön nopeuttaa tällä hetkellä se, että raakileena päätettyä EMU:a pyritään täydentämään talousyhteistyöllä, joka jäi alkuperäisestä mallista pois.

- Sellainen harmonisointi joka tähtäisi esimerkiksi suhdannepolitiikan ja verotuksen yhdenmukaistamiseen olisi virheratkaisu, kun kansallisen rahapolitiikan häviäminen päinvastoin edellyttää joustavan liikkumatilan lisäämistä finanssi- ja muussa talouspolitiikassa, Tuomioja sanoi.

RKP haluaa tiukemman kielilain

- Oikeus äidinkieleen on olennainen osa perusturvaa. Omaa kieltä on saatava käyttää tuomioistuimissa, viranomaisten kanssa ja terveydenhuollossa, sanoi puheenjohtaja Jan-Erik Enestam.

Puolue aikoo pitää asiaa esillä hallitusneuvotteluissa eduskuntavaalien jälkeen. Nykyinen kielilaki vuodelta 1922 on puolueen mielestä vanhentunut, ja myös oikeusministeriössä suhtaudutaan myönteisesti lain uudistamiseen.

RKP:n mielestä virkamiehille asetettuja kielitaitovaatimuksia pitää valvoa paremmin, ja varmistaa että tutkinnot mittaavat todellista kielitaitoa.

Myös tiedotusvälineiden ja kulttuurin puolella on turvattava ruotsinkielinen palvelu. RKP on valmis korottamaan TV-maksun hintaa, jos se on tarpeen ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi.

Enestam ei ottanut kantaa siihen, kuinka suuri maksun korotus voisi olla, eikä sulkenut pois sitäkään, että palvelut saadaan turvattua maksua nostamatta.

Puoluehallitus totesi, että on syytä harkita myös erityisen kieliturva-asiamiehen viran perustamista eduskunnan oikeusasiamiehen virastoon.

- Kielienemmistö ei tiedosta kuinka hauraan rakennelman varassa ruotsinkielinen kulttuuri elää. Kun ruotsinkielisellä väestöllä ei ole omaa territoriota, ovat turvaverkkona ruotsinkieliset instituutiot kuten koulut, seurakunnat ja tiedotusvälineet, sanoi kansanedustaja Henrik Lax, joka on toiminut ohjelman laadinnassa konsulttina.

Lax painotti, että kaksikielisyys on Suomelle voimavara nyt, kun maa ajaa EU:lle pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Kaksikielinen Suomi voi parhaiten edistää yhteistyötä Itämeren alueella, Lax sanoi.

Puolue katsoo myös, että kuntien kaksikielisyydestä päätettäessä olisi otettava huomioon myös historialliset tekijät. Näin voisi esimerkiksi yhdistynyt Lohjan kunta säilyä kaksikielisenä.

Nusut ja liberaalit kaavailevat yhteistä eduskuntaryhmää

Professori Olavi Borgin johtama neuvottelukunta suosittaa vaaliliittoja kaikissa piireissä missä se on mahdollista, yhteistä vaalikampanjaa ja vaalijulistusta. Tammikuussa pidettäisiin yhteinen yleiskokous käsittelemään vaalijulistusta ja yhteistoimintaa.

Neuvottelukunta suosittaa myös, että puolueet muodostavat yhteisen eduskuntaryhmän vaalien jälkeen, sikäli kun liberaalit saavat kansanedustajapaikan. Tällä hetkellä nuorsuomalaisilla on kaksi kansanedustajaa, liberaaleilla ei yhtään.

Suositukset käsitellään molempien puolueiden päättävissä elimissä, ja puolueiden jäseniltä kysytään vielä joulukuun aikana kantaa yhteistyö- ja yhdistymishankkeeseen.

Koonnut: IA
10.12.1998