 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Opetusministeriön työryhmä: Tieteeseen yhä lisää kilpailua, opiskelu tehokkaammaksi
Yliopistoissa on opetusministeriön työryhmän mielestä painotettava edelleen erityisesti tutkimuksen kehittämistä.Jotta yliopistot selviäisivät jatkuvasti kasvavista odotuksista, niiden on myös tehostettava toimintaansa ja etsittävä yhä enemmän yksityistä rahoitusta, arvioi ylijohtaja Markku Linnan johtama työryhmä. Koska valtion budjettipäätökset säätelevät edelleen ratkaisevasti yliopistojen toimintaa, tutkimustoiminta ei voi jatkaa kasvuaan myöskään ilman valtion panostuksen lisääntymistä. Eri tavoin rahoitettu tutkimustoiminta on 90-luvulla paisunut niin, etteivät valtion rahalla luodut kehykset ole ehtineet mukaan, arvioi työryhmä. Esimerkiksi tutkimusvälineet, tietoliikenneyhteydet ja kirjastopalvelut uhkaavat loppua kesken. Työryhmä pyrkiikin ehdotuksillaan luomaan taloudellista liikkumavaraa yliopistoihin, jotka ovat joutuneet kiristämään vyötään omalaatuisen tilanteen takia: rahaa on enemmän kuin ikinä, mutta rahanreiät ovat kasvaneet vielä nopeammin.
Karsintaa ja keskittymistäTyöryhmän mukaan tutkimusmäärärahat on jaettava yhä selvemmin tieteellisen kilpailun perusteella. Myös yliopistojen johtamista olisi kehitettävä yhä ammattimaisemmaksi.Perinteisiltä akateemisilta asiantuntijajohtajilta kaivataan nyt "kokonaisvaltaista strategista näkemystä" ja "nopeaa reagointikykyä". Yliopistojen olisi esimerkiksi järkeistettävä toimintaansa yhdistämällä päällekkäistä työtä tekeviä laitoksia ja keskittymällä vahvimpiin aloihinsa. Vähemmän tärkeistä toiminnoista olisi luovuttava. Näin vapautuvat varat auttaisivat myös opetuksen kehittämistä. Tutkimus on suomalaisessa yliopistopolitiikassa kuitenkin etusijalla, koska juuri parempi tutkimus auttaa parantamaan myös akateemista opetusta, selittää ylijohtaja Linna. Yliopisto-opetuksen on määrä jatkossakin nojata nimenomaan tieteeseen.
Aloituspaikkoja ei lisätäTohtorit halutaan jatkossa kouluttaa pääasiallisesti nelivuotisissa tutkijakouluissa, joten niiden määrää esitetään lisättäväksi. Lisensiaattitutkinnosta luopumista harkitaan.Myös perustutkinnon suorittamista halutaan jouduttaa nykyisestä, koska pitkittyvien opintojen lasketaan turhaan sitovan yliopistojen resursseja. Opiskelijoita yliopistoihin ei kaivata nykyistä enempää. Uudet aloituspaikat pitäisi sen sijaan perustaa ammattikorkeakouluihin, esittää työryhmä.
Verovapaita lahjoituksiaYliopistoja patistetaan hakemaan aktiivisesti rahaa muualtakin kuin valtiolta. Yritysten olisikin Linnan työryhmän mielestä voitava lahjoittaa verovapaasti nykyistä suurempia summia tutkimukseen.Yliopistojen on kuitenkin huolehdittava siitä, että ulkopuolinenkin rahoitus sopii sen omiin tavoitteisiin. Maksajille on raatsittava lähettää riittävän suuri lasku, jotteivät esimerkiksi tilaustutkimuksen hallintokulut veisi rahaa yliopiston muulta toiminnalta. Periaatteessa valtion maksuperustelakikin velvoittaa yliopistot perimään tilaajilta täyden hinnan. Vanhanaikaisen budjettiseurannan takia kaikkia kuluja ei kuitenkaan välttämättä lasketa mukaan. Myös kilpailutilanne houkuttelee yliopistoja myymään palveluksiaan alihintaan. Ministeriö onkin useaan otteeseen ojentanut rehtoreita siitä, ettei pelisäännöistä pidetä kiinni. Yliopistojen rahatilanteen helpottamiseksi myös Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin halutaan jatkossa varata ns. yleiskustannuslisä. Summa kattaisi esimerkiksi tila-, atk- ja kirjastokulut, jotka nyt jäävät yliopiston maksettaviksi.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE