Kokoomus ja vihreät suurimpia voittajia



Verkkouutiset laski, mitä Taloustutkimuksen marraskuinen kannatusmittaus merkitsisi uuden eduskunnan voimasuhteissa. Laskelmat on tehty olettaen, että voimassa olisivat samat vaaliliitot kuin vuoden 1995 vaaleissa.


Yle:n radiouutisten Taloustutkimus Oy:llä marraskuussa teettämän mielipidekyselyn mukaan kolmen suuren puolueen kannatus on jokseenkin tasoissa. SDP:n kannatus oli 22.4 %, kokoomuksen 21.9 % ja keskustan 21.3 %. Tasaväkisyys on kuitenkin jokseenkin näennäistä, kun kannatusluvut muutetaan eduskuntapaikoiksi.

Verkkouutisten paikkalaskelman mukaan suurin häviäjä suurimmasta gallup-kannatuksestaan huolimatta olisi SDP, sillä se menettäisi peräti 11 paikkaa ja saisi uuteen eduskuntaan 52 paikkaa nykyisen 63 sijasta. Toiseksi suurin häviäjä olisi vasemmistoliitto, joka menettäisi viisi paikkaa (22-17).

Suurin voittaja olisi kokoomus, joka nettoaisi marraskuisella kannatuksellaan seitsemän paikkaa (39-46). Toiseksi suurin voittaja olisi vihreät videllä lisäpaikalla (9-14). Keskusta saisi vain kolme lisäpaikkaa (44-47).

RKP ja kristillinen liitto menettäisivät kumpikin yhden paikan ja Veltto Virtanen saisi katsella muita hommia. Remonttimies Risto Kuisma sen sijaan saisi jatkaa eduskunnassa. Nuorsuomalaiset saisivat kaksi lisäpaikkaa (2-4), jotka tulisivat Helsingistä ja Uudeltamaalta.


Taloustutkimuksen kannatusarvio paikkoina
PUOLUEEK-VAALIT 1995TT:N MITTAUSMUUTOS
SDP6352- 11
KESK4447+ 3
KOK3946+ 7
VAS2217- 5
VIHR914+ 5
NUORS24+ 2
RKP1210- 2 + Ahvenanmaa 1
SKL78+ 1
MUU (Virtanen)10- 1
REM (Kuisma)11-

Tulkinnanvaraisuus muistettava

Laskelmissa täytyy kuitenkin huomioida se, että vaaliliittoasetelmat muuttuvat ja muutokset vaaleissa eivät todellisuudessa olisi samat kuin kannatusmittauksissa. Vanhastaan tiedetään esimerkiksi se, että vihreiden korkeakaan kannatus ei ole juuri realisoitunut vaaleissa.

Kannatusmittauksissa ilmenevien kannatusprosenttien ja puolueiden paikkamäärien maallikosta suureltakin tuntuva ero johtuu vaalijärjestelmästämme, joka sisältää nk. piileviä äänikynnyksiä. Siihen sisältyy ominaisuus, jonka vuoksi pienikin voitto tai tappio voi tuoda tai viedä paljon nk. viimeisiä paikkoja. Lisäksi käytössä oleva d’Hondtin laskentamenetelmä suosii suuria puolueita.

ILKKA AHTOKIVI
11.12.1998


POLITIIKKA -SIVULLE