 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
UNICEF korostaa lasten ja erityisesti tyttöjen koulutusta
- Meille pohjoismaalaisille lasten kouluttaminen on jo pitkään ollut itsestäänselvyys. Kuitenkin suurelle osalle maailman lapsista tilanne on toinen: yli 130 miljoonaa lasta ei pääse kouluun ja heistä kaksi kolmasosaa on tyttöjä, sanoi YK:n lastenjärjestön UNICEF:n tanskalainen viestintäjohtaja Morten Giersing esitellessään järjestön vuosiraporttia Helsingissä tiistaina.Tämänvuotinen raportti keskittyy lasten ja erityisesti tyttöjen koulutukseen. UNICEF on laskenut, että kaikki maailman lapset voisivat käydä koulua, jos opetukseen satsattaisiin 7 miljardia dollaria - 35 mrd mk - lisävaroja 10 vuoden aikana.
Summa on järjestön
mukaan samaa suuruusluokkaa kuin mitä
amerikkalaisten käyttävät vuosittain
kosmetiikkaan tai eurooppalaiset jäätelöön. Hänen mukaansa myös monet tahot Maailmanpankkia myöten ovat todenneet, että panostus koulutukseen - ja ennen muuta tyttöjen koulutukseen - on myös taloudellisesti kaikkien kannattavinta. Esimerkit opetuksen mukanaan tuomista eduista ovat lukuisia. Koulutetun äidin lapsi on tutkimusten valossa terveempi, koulutettu tyttö taas menee myöhemmin naimisiin ja hankkii vähemmän ja vanhempana omia lapsia. Jo vähäinenkin koulutus antaa naisille myös huomattavasti paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään ja kohentaa siten koko perheen taloudellista asemaa.
Koulutus on ihmisoikeusGiersing painotti vuosiraportin julkistamistilaisuudessa, että oikeus koulunkäyntiin on ihmisoikeus, joka sisältyy jo YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeusjulistukseen ja on tarkemmin kirjattu lasten ihmisoikeussopimukseen vuodelta 1989.Tämän kansainvälisesti sitovan sopimuksen ovat ratifioineet kaikki maailman maat Yhdysvaltoja ja Somaliaa lukuunottamatta. Kansainvälisestä sitoumuksesta huolimatta tilanne ei ole kehuttava. UNICEF kantaa erityistä huolta siitä, että lähes miljardi ihmistä ei osaa lukea tai kirjoittaa uudelle vuosituhannelle siirryttäessä. - Olemme työntämässä syrjään lähes miljardi ihmistä yhteiskunnallisesta kehityksestä, Giersing sanoi.
Sukupuolisyrjintä jatkuuKouluopetuksesta syrjään jääneistä yli 130 miljoonasta lapsesta lähes 75 miljoonaa on tyttöjä. Viestintäjohtaja Giersingin mukaan epäsuhdan takana on selvästi tyttöjen sukupuolesta johtuva syrjintä, jota hän kutsui sukupuoliapartheidiksi.
Tästä syystä tyttöjen
terveydestä kannetaan vähemmän huolta kuin
poikien ja heidän koulutustaan väheksytään. Koulutuksessa lähestytään hänen mukaansa itse vallankäytön perusteita, joten miehiset vallankäyttäjät voivat nähdä tyttöjen kouluttamisen uhkana oman valtansa jatkumiselle. Naisten tulo mukaan poliittiseen päätöksentekoon voi hänen mukaansa auttaa tilannetta, mutta siihen eivät kykene yksittäiset naispuoliset johtajat, vaan tässäkin tarvitaan joukkovoimaa muutoksien läpiviemiseksi.
Joustavia mallejaPoliittisen tahdon puutteen lisäksi monen kehitysmaan toiveen koulutuksen kohentamisesta kilpistyvät myös varojen puutteeseen.Giersing huomauttaa myös, että monissa kehitysmaissa perinteiset opetusmallit eivät ole aina mahdollisia eivätkä ehkä edes parhaita. Paikalliset olosuhteet on otettava huomioon opetusta suunniteltaessa. Yhtenä esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta ovat Kambodzhassa jo muutamia vuosia toimineet "lauttakoulut", joissa vesistöalueiden lapset saavat yhteisopetusta ja jotka voidaan sadekauden ajaksi siirtää turvallisemmille vesille yhdessä kyläläisten omien asuntoveneiden kanssa. Tyttöjen koulutus on heikointa Afrikassa ja Aasiassa. UNICEF on yrittänyt vaikuttaa tilanteeseen valmistamalla opetusohjelmia, joissa afrikkalainen Sara ja aasialainen Mina aloittelevat koulunkäyntiään. Giersing toteaa, että UNICEF:n työssä tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat maiden hallitukset ja muut päättäjät, joita painostetaan koulutuksen kohentamiseen. Myös kansalaisjärjestöihin ollaan yhteydessä, ja oma työ kentällä on luonnollisesti tärkeää. Tähän on viime aikoina saatu entistä enemmän tukea myös Maailmanpankilta.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE