Lipponen näkee lientymistä EU:n rahoituskiistoissa - Tax free -myynti saattaa vielä jatkua EU:ssa

Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) näki uutta sovinnonhalua EU:n rahoitusta koskevissa kiistoissa. Sisällön puolella edistystä ei tapahtunut - johtajat tyytyivät toistamaan tunnetut kantansa. Keskustelun sävy oli silti Lipposen mielestä rakentava.

- Täällä näyttää nyt löytyvän tahtoa hakea kompromisseja Saksan puheenjohtajakaudella, Lipponen sanoi.

Lipposen mukaan aika kyllä riittää, jos poliittista tahtoa löytyy. Itävallan liittokansleri Viktor Klima totesi keskustelun päätteeksi, että kaikki maat ovat sitoutuneet lujasti sopimaan koko paketista ylimääräisessä huippukokouksessa 24-25. maaliskuuta.

Jos kiistoja unionin tulevasta rahoituksesta sekä maatalous- ja aluetukien uudistamisesta ei saada sovituiksi ensi vuoden alkupuolella, asia kaatuu Suomen syliin. Suomen puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa.

EU:n komission puheenjohtaja Jacques Santer lisäsi paineita johtajien päälle. Hän varoitti, että epäonnistuminen voisi johtaa pitkään kriisiin EU:ssa, hidastaa laajentumista, vahingoittaa euroa sekä EU:n uskottavuutta.

Lipposen mukaan keskustelussa näkyi nyt merkkejä siitä, että eri tahot liikahtavat.

- Ne liikkuvat, joiden mielestä unionin budjetti pitää vakauttaa, mikä merkitsisi rajuja leikkauksia, ja toisaalta niiden tulisi liikkua, jotka haluavat säilyttää menot nykytasolla tai pitävät kiinni omista eduistaan. Kompromissihalukkuutta näköjään löytyy, Lipponen sanoi.

EU:n menojen jäädyttämistä ovat ajaneet erityisesti suuret nettomaksajat kuten Saksa ja Hollanti. Vastaan taas ovat olleet rakennetuista eniten hyötyvät maat, etunenässä Espanja. Suomi on edustanut keskilinjaa, jossa ajatuksena on tiukka budjettikuri, joka sallisi kuitenkin tarpeellisten uudistusten toteuttamisen.

Lipposen mukaan Saksa on valmistautunut toimimaan "järjestelmällisesti" sovun edistämiseksi. Saksan ulkoministeri Joschka Fischer vierailee ensi tiistaina Helsingissä, mukana yksityiskohtainen lista asioista, joista hän haluaa keskustella Suomen kanssa, Lipponen mainitsi.

EU-maiden johtajat kokoontuvat todennäköisesti ylimääräiseen kokoukseen Bonnissa ensi helmikuussa hakemaan Agendasta sopua. Varsinainen Agenda-kokous pidetään Brysselissä, viikkoa Suomen eduskuntavaalien jälkeen.

Työllisyydestä oma sopimus

Taustalla on Saksan huippukokouksen edellä tekemä aloite asiasta. Tavoitteena on ilmeisesti tarkentaa EU:n aiempia tavoitteita ja myös asettaa määrällisiä tavoitteita esimerkiksi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.

- Yhteistyö työllisyysasioissa tulee nyt tiivistymään, Lipponen iloitsi asiasta, joka hänen mielestään on noussut Wienin huippukokouksen tärkeimmäksi asiaksi.

Huippukokouksen työllisyyskeskusteluun osallistunut valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) arvioi huomattavasti viileämmin ajatusta erityisestä työllisyyssopimuksesta.

Niinistön mielestä keskeiset lähtökohdat näissä asioissa lyötiin kiinni jo työllisyyteen keskittyneessä Luxemburgin huippukokouksessa, eikä työllisyyssopimuksessa ole "kauheasti konkreettista asiasisältöä".

Korkotuloille yhtenäinen verotus

Välillisen verouksen harmonisointi tai yhdenmukaistaminen on tarpeen sisämarkkinoiden takia. Yritysverotuksessa pyritään tekemään yhteisiä selvityksiä ja pääsemään yhtenäisempään järjestelmään, vaikka veroprosentteja ei pyrittäisikään koordinoimaan tai yhtenäistämään, Lipponen selvitti.

Verojen harmonisoinnista on noussut suuri kohu, erityisesti Britanniassa. Pääministeri Tony Blairin lehdistöedustaja Alistair Campbell syytti brittilehtiä suoranaisen verohysterian lietsomisesta, ja totesi, ettei nyt ole kyseessä suunnitelma määrätä EU-maille yhtenäisiä verokantoja eikä luopua veroasioissa yksimielisyysvaatimuksesta.

Korkotulojen verotuksessa on Lipposen mielestä välttämättä päästävä yhtenäiseen käytäntöön epäreilun verokilpailun saamiseksi hallintaan. EU-maat sopivat jo syyskuussa pyrkivänsä asiasta ratkaisuun ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Tax free -myynti saattaa vielä jatkua EU:ssa

Kokouslähteistä kerrottiin, että verovapaan myynnin jatko näyttää illan keskustelun jälkeen todennäköisemmältä kuin aikaisemmin. Asia ratkaistaan kokouksen päätöspäivänä lauantaina.

Yöllä ei ollut vielä selvää, kuinka pitkä jatkoajasta mahdollisesti tulisi. Tiettävästi tästä oli tarkoitus valmistella ehdotus lauantain aamuksi.

Valtaosa EU-maiden johtajista oli kokouslähteiden mukaan sillä kannalla, että verovapaalle myynnille pitää sopia jokin lisäaika. Suuret maat Ranska, Saksa ja Britannia puhuivat "voimallisesti" jatkoajan puolesta eikä yksikään maa ollut ehdottomasti vastaan.

Ruotsin pääministeri Göran Persson korosti yöllä, että kysymys ei ole tax freen lopettamispäätöksen purkamisesta. Nyt on hänen mukaansa keskusteltu siitä, kuinka pitkä jatkoajasta tulisi.

Perjantai-iltana kävi myös ilmi, että EU:n komissio ei aio asettua vastaan, jos huippukokous päättää puoltaa verovapaan myynnin jatkamista. Aiemmin komissio on arvostellut jyrkästi tällaisia kaavailuja.

Paavo Lipponen korosti keskustelussa, että asiassa tarvitaan nopeita ja selkeitä ratkaisuja, jotta laivayhtiöt, muut elinkeinonharjoittajat ja liikennealueiden kunnat tietävät, millaisissa oloissa ne toimivat ensi kesäkuun jälkeen.

Suomalaiset laivayhtiöt ovat jo varautuneet siihen, että Helsingin ja Tukholman välillä kulkevat laivat alkavat poiketa Ahvenanmaalla, jolloin ne voisivat jatkaa verovapaata myyntiä.

Lipponen kertoi jo torstai-iltana, että Suomi ei aio yksin vastustaa jatkoajan myöntämistä, jos kaikki muut sitä puoltavat. Jo vuonna 1991 tehdyn päätöksen muuttamista ei kuitenkaan pidetty Suomessa todennäköisenä.

Suomessa on enemmänkin kummasteltu nyt virinnyttä keskustelua, sillä Suomi yritti Lipposen mukaan saada jo paljon aikaisemmin - ja muutoksen kannalta hyvissä ajoin - aikaan keskustelua ongelmista, joita verovapaan myynnin lopettaminen aiheuttaa. Silloin tämä ei kuitenkaan ottanut tulta.

Suomi ei ollut EU:n jäsen vuonna 1991, kun verovapaan myynnin lopettamisesta sovittiin. Suomi hyväksyi kuitenkin asian osana EU:n liittymissopimusta. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan lakiesitys, jolla tuolloin tehty päätös pannaan toimeen.

STT-IA
12.12.1998