Itä-Euroopan hakijoille ei lupauksia Wienissä

Helsinkiin ja Tampereelle pitkä lista kysymyksiä


Helsingin ja Tampereen huippukokouksiin siirtyy pitkä lista asioita. Wienin EU-huippukokous kirjasi päätösasiakirjassaan runsaasti asioita, jotka jäävät käsiteltäväksi Suomen puheenjohtajakauden kokouksissa.

Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) totesi Helsingin kokouksen saavan asialistan, joka saattaa olla kaikkien aikojen monipuolisin ja pisin.

Helsingissä, 10.-11. joulukuuta 1999 tulevat esille ainakin seuraavat kysymykset:

  • Talouspolitiikan parempi yhteensovittaminen EMU:ssa.
  • Työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuodelle 2000.
  • Veropolitiikka, haitallisen verokilpailun estäminen.
  • Ympäristön ja kestävän kehityksen ottaminen huomioon EU:n toiminnassa.
  • Ministerineuvoston toimintatapojen tehostaminen.
  • Petosten torjunta.
  • Urheilun asema EU:n sisällä - komissio tekee ehdotuksen, miten urheilun erityisongelmia voisi ratkaista EU:n lainsäädännössä. Urheilujärjestöt ovat toivoneet muun muassa poikkeuksia sääntöihin työvoiman vapaasta liikkumisesta, jotta seurat voisivat edelleen periä pelaajista siirtomaksuja.
  • EU:n laajentumisesta tulee väliraportti - neuvotteluihin saatetaan ottaa mukaan uusia hakijamaita, joista lähinnä pääsyä on tällä hetkellä Latvia. Myös Liettua ja Slovakia pyrkivät voimakkaasti mukaan.
  • EU:n ulkopolitiikkaa aletaan tehostaa, kun Amsterdamin sopimus astuu keväällä voimaan. Helsingissä tarkastellaan, kuinka tiiviimpi yhteistyö on toiminut ensimmäisinä kuukausina. Kokouksessa saatetaan myös hyväksyä EU:lle toimintastrategia suhteessa johonkin alueeseen.
  • EU-johtajat antavat Helsingissä myös "Vuosituhannen julistuksen", jossa määritellään unionin tavoitteita ja painopisteitä tulevina vuosina.
  • Pohditaan, miten EU-maat ja EU:n ulkopuoliset maat yhdistävä Eurooppa-konferenssi on toiminut, ja miten sitä voisi kehittää.
  • Läheisyys- eli subsidiariteettiperiaate ja sen toteutuminen.

Tampereella pidetään 15.-16. lokakuuta erityishuippukokous, jossa pohditaan toimia poliisi- ja oikeusalan yhteistyön alalla. Asialistalla on myös kansalaisten oikeussuojan parantaminen.

Päätösasiakirjassa kannatetaan myös Suomen suunnitelmaa järjestää EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta erityinen ministerikokous. Tämä pidettäneen Helsingissä marraskuun puolivälissä.

Kesäkuussa Kölnin huippukokouksessa pohditaan sitä, miten EU voisi ratkaista ne päätöksentekoon liittyvät avoimet asiat, jotka jäivät selvittämättä Amsterdamin huippukokouksessa viime vuonna.

Komission kokoonpano, äänten painotus ministerineuvostossa ja enemmistöpäätösten lisääminen saatetaan ottaa käsittelyyn uudessa hallitustenvälisessä konferenssissa jo Suomen puheenjohtajakauden aikana.

Agenda voi muuttaa kaiken

Wienissä sovittu lista menee kuitenkin kokonaan uusiksi, jos EU-maat eivät pysty sopimaan Agenda 2000-uudistuspaketista Saksan kaudella.

Tavoite on sopu Brysselissä pidettävässä ylimääräisessä huippukokouksessa 24.-25. maaliskuuta. Ellei siellä onnistuta, nämä neuvottelut hallitsevat unionin työtä myös loppuvuodesta.

Wienissä Agenda 2000-paketista ei saavutettu juuri mitään konkreettista. Vastakkainasettelu nettomaksajien ja saajamaiden välillä säilyi jyrkkänä, vaikka EU-maat kehottivat juhlavasti toisiaan olemaan rakentavia ja joustavia ja pyrkimään tarmokkaasti ratkaisuun.

Monet kokousta ja syksyn neuvotteluja seuranneet tarkkailijat totesivat, ettei Itävalta saanut puheenjohtajakaudellaan aikaan juuri mitään Agendan puolella.

Itä-Euroopan hakijoille ei lupauksia Wienissä

Itä-Euroopan maat, jotka pyrkivät EU:n jäseniksi eivät saaneet mitään uusia lupauksia Wienissä. Ratkaisut uusien maiden ottamisesta varsinaisiin neuvotteluihin jäivät ensi vuoteen, eikä hakijoille annettu myöskään mitään aikarajaa EU-jäsenyyden toteutumiselle.

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder totesi, ettei sellaisten lupausten antaminen olisi tässä vaiheessa järkevää, kun EU:n omat uudistukset ovat vielä täysin auki.

Liettuan pääministeri Gediminas Vagnorius oli tulokseen pettynyt ja piti sitä epäoikeudenmukaisena, koska maan talous on kehittynyt hyvin.

Hänen mukaansa Liettualla on moraalinen oikeus vaatia nopeaa pääsyä neuvotteluihin, koska se toimii vakauttavana voimana alueellaan.
- Mutta Liettuahan on tottunut epäoikeudenmukaisuuteen, Vagnorius totesi lakonisesti.

Latvian pääministeri Vilis Kristopans totesi, että oli alunperin selvää ettei nyt oteta uusia maita neuvotteluihin. Hän asetti toivonsa Suomen puheenjohtajakauteen.

Päätökset siitä, saavatko Latvia, Liettua ja Slovakia aloittaa varsinaiset jäsenyysneuvottelut jäävät Helsingin huippukokoukseen vuoden kuluttua. Romanian ja Bulgarian ei uskota vielä ensi vuonna pääsevän mukaan.

Hakijamaiden johtajat osallistuivat lauantaina Wienin huippukokouksessa yhteiseen lounaaseen EU-johtajien kanssa.

STT-IA
13.12.1998

POLITIIKKA -SIVULLE