 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Agenda 2000:ssa ei odoteta ratkaisevaa edistystäWienin huippukokous pureutuu EU:n ydinkysymyksiin
Perjantaina alkavassa EU:n Wienin huippukokouksessa odotetaan edistystä useissa keskeisimmistä EU:n lähivuosien linjauksista.Esille tulevat ratkaisut ovat tärkeitä etenkin Suomen kannalta, sillä asialistalla ovat EU:n itälaajentuminen, työllisyys ja päätös Suomen aloitteesta EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi. Wienin kokouksessa Suomea edustava pääministeri Paavo Lipponen (SDP) toivoo, että kokous voisi suositella Pohjoisesta ulottuvuudesta tehdyn raportin esitysten toimeenpanoa. Seuraavassa vaiheessa käytäisiin keskusteluja Venäjän ja Baltian ja muiden alueen maiden kanssa. - Toivomme, että Wienissä noteerattaisiin Suomen ensi syksynä järjestämä ministerikonferenssi aiheesta.
Agendasta ei odoteta paljoaSen sijaan kaikkein ajankohtaisimman kysymyksen EU:n tulevaa rahoitusta, rakennerahastoja ja aluepolitiikkaa sekä maataloutta uudistavasta Agenda 2000 -ratkaisusta ei odoteta merkittävästi etenevän.Lipposen mukaan edistystä ei ole juurikaan saavutettu jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. - Wienissä tilanne ilmeisesti vain todetaan, ja tähdätään siihen että Saksan puheenjohtajakaudella saataisiin Agenda-kysymyksiin poliittiset ratkaisut maaliskuun ylimääräiseen huippukokoukseen mennessä. Saksa ja Ranska arvioivat runsas viikko sitten, että joitakin Agendaan liittyviä alustavia päätöksiä olisi odotettavissa jo nyt. - Tätä edistyksen puutetta voidaan pitää valitettavana, mutta toisaalta voi olla niinkin, että nyt sitten kerätään se poliittinen tahto, jotta Saksan puheenjohtajuuskaudella poliittiset ratkaisut saataisiin aikaan, Lipponen arvioi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Pääministerin mukaan tässä on nähtävissä tiettyä etua siitä, että EU:n suurin nettomaksaja Saksa on puheenjohtajana juuri silloin kun linjaratkaisut tehdään.
Laajentumisesta tehdään linjauksiaSuomea edustaa kokouksessa pääministerin lisäksi valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) sekä ulkoministeri Tarja Halonen (SDP). Presidentti Martti Ahtisaari saapuu Wieniin suoraan vierailultaan Sloveniasta.Wienissä keskustellaan etenkin unionin tulevaisuuden kannalta suurimmasta kysymyksestä eli EU:n laajentumisesta. Lipposen mukaan nyt ilmeisesti hyväksytään komission uusia jäsenmaita arvioiva raportti ja yleinen linja. - Tältä pohjalta näyttää siltä, että Helsingin huippukokouksessa vuoden kuluttua tehtäisiin päätöksiä varsinaisten neuvottelujen aloittamisesta uusien jäsenmaiden kanssa. Latviaa on pidetty varteenotettavana uutena jäsenmaana. Parhaillaan EU neuvottelee viiden jäsenehdokkaan kanssa. Lipponen korosti, että laajentumiskehityksen täytyy edetä. - Ei voida kuvitellakaan sellaista vaihetta, jossa tulisi aihetta epäilyksiin jäsenyyttä hakevissa maissa että EU ei ole tosissaan. Lipponen korosti, että toisaalta ei ole myöskään perusteltua se, että mentäisiin johonkin automaattisen laajentumiseen, vaan hakijamaiden on täytettävä jäsenehdot.
Työllisyydestä voi tulla aloiteKokouksessa ovat vahvasti esillä myös työllisyyskysymykset ja talouspoliittinen yhteistyö.- Saksa on ollut aloitteellinen työllisyysasioissa, ja näyttää siltä, että ne ovat entistä vahvemmin EU:n keskipisteessä. Lipposen mukaan on myös mahdollista, että Wienissä tuodaan esille erityinen aloite jonkinlaisen työllisyyssopimuksen tekemiseen. Wienin valtiovarainministerien Ecofin-tapaamisen yhteydessä käsitellään yhteisvaluutta euron ulkoisesta edustuksesta. Ecofin on päätynyt siihen, että puheenjohtajamaa edustaa euroa yhden G7-ryhmään kuuluva EU-maan avustamana. Tämä on siirtymäkauden järjestely, jossa myös komissio on mukana. Euroalueen edustuksesta G7:n ja Maailmanpankin kokouksissa on periaatteessa sovittava ennen vuodenvaihdetta ja talous- ja rahaliiton alkamista.
Ranskan ja Britannian julistuksessa ei vikaaMyös ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistämisen on määrä jatkua. Ensi vuonna Kölnin huippukokouksessa tullaan hyväksymään ensimmäiset yhteiset strategiat EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.- Niistä tiedetään jo sen verran, että Venäjä-strategia kuuluu näihin. Muita ovat Välimeren alueen ja Lähi-Idän tilanteeseen liittyvät strategiat. Lipponen kiisti vielä keskiviikkona epäilykset, että Ranskan ja Britannian viime viikolla esittämässä sotilaallisen yhteistyön tehostamista koskevassa julistuksessa tähdättäisiin jonkinlaiseen EU:n yhteiseen alueelliseen puolustukseen. - Ulkoministereiden kokouksessa olemme saaneet vahvistusta siitä, että kyseessä on Ranskan ja Britannian aktiivisuudesta juuri kriisinhallintakyvyn luomisessa.
Suomi ja Ruotsi saivat Amsterdamin
sopimuksessa läpi aloitteensa vastavasta
kriisinhallinkyvyn tehostamisesta.
Vaikka kriisinhallinta toteutettaisiin
eurooppalaisena operaationa, sotilasliitto NATO:n
tukitoimintoihin joudutaan turvautumaan mm.
tietoliikenteen, tukikohtien ja kuljetusten osalta.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE