 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yliopistoissa laatu korvaa määrän - Akateemiset ovet eivät jatkossakaan aukene helposti
Kaksiosainen korkeakoulujärjestelmä laajentaa Suomen koulutustarjontaa entisestään ja antaa uravalintaa miettiville uusia mahdollisuuksia kouluttaa itsensä monipuolisesti valitsemallaan alalla. Vaikka ammattikorkeakoulujärjestelmä tuo lisää aloituspaikkoja, kilpailu sisäänpääsystä korkeakouluihin on edelleen kovaa.Yliopistomaailmassa ammattikorkeiden ei pelätä vievän opiskelijoita, mutta ne katsotaan haastajiksi rakennettaessa yhä laadukkaampaa koulutusjärjestelmää. Mitään suuria muutoksia yliopistojen sisäänottomääriin ei ole luvassa, mutta Helsingin Yliopistossa arvellaan, että paineita pääsykokeiden sisällölliseen kehittämiseen ja joissain tiedekunnissa myös aloituspaikkojen lisäämiseen on kaiken aikaa.
Resurssipula asettaa rajojaKokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ei ole tyytyväinen uusien yliopisto-opiskelijoiden nykyiselläänkin niukkaan sisäänottoon. Tuhatkunnassa katsotaan, ettei yliopistojen tämänhetkiset resurssit takaa riittävän laadukasta koulutusta nykyisille opiskelijamäärille.Paljon keskustelua synnyttäneeseen opiskelun tehostamiseen yliopistoissa voidaan liiton mielestä vaikuttaa myönteisesti juuri sisäänottoja pienentämällä, jolloin resursseja vapautuisi perusopetukseen, yksilöllinen ja tehokas opinto-ohjaus tulisi mahdolliseksi ja opiskelijoille voitaisiin turvata riittävät tukipalvelut. Tuhatkunnan mukaan koulutuksessa on huomioitava myös työmarkkinoiden tarpeet niin, ettei korkeakoulutusta määrättömästi laajenneta. Myöskään yliopistot eivät saisi liiton mielestä tulla yleisiksi jatko-opiskelupaikoiksi ammattikorkeakouluista valmistuneille. Tuhatkunnassa painotetaan tiukkaa karsintaa kansainvälisenä kilpailuvalttinakin toimivan koulutuksen laadun ylläpitäjänä.
Sisäänotto puhuttaa konsistorissaYliopistot saavat nykyisellään päättää hyvinkin itsenäisesti uusien opiskelijoiden valintamääristä ja -kriteereistään. Helsingin Yliopiston opintoasiain osaston suunnittelija Maikki Naarala kertoo, että tiedekunnat miettivät erikseen omat kiintiönsä ja valintakokeensa.Yliopiston johtava hallintoelin, konsistori hyväksyy viime kädessä tiedekuntien esitykset, mutta mitään tiukkaa kontrollia ei ole ja muutoksiin vaaditaan erityisen painavat perusteet. Naaralan mukaan yleinen trendi yliopistossa on vähän suurempiin sisäänottomääriin päin ja ensi vuoden kiintiöt tulevat jonkin verran nousemaan.
Naarala kertoo, että Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan edustajat ovat halunneet jonkin verran vähentää aloituspaikkoja.
Naarala toteaa myös työmarkkinoiden vaikuttavan koulutustarpeeseen ja sitä kautta aloituspaikkoihin.
Myös rahoitus on yksi ratkaiseva tekijä sisäänoton suhteen.
Kesken opiskelun karsivaa järjestelmää ei mietitty SuomessaSuomessa opiskelijat yliopistoihin ovat perinteisesti valittu tiukalla seulalla. Kaikissa maissa näin ei ole, vaan esimerkiksi länsinaapurissamme sisäänottomäärät ovat huomattavasti suurempia kuin meillä.Aina pääsykokeita ei järjestetä ollenkaan, mutta kontrolli opiskelun kestäessä on tiukkaa. Jos opiskelija ei saavuta annettuja tavoitteita, hän voi joutua kokonaan ulos yliopistosta. Maikki Naarala kertoo, ettei vastaavasta mallista ole Helsingin Yliopistossa edes keskusteltu. - Ulkomailla on omat ongelmansa. Myöhemmin karsiva järjestelmä tuntuu opiskelijan kannalta aika julmalta.
Naarala myöntää, ettei nykyinen järjestelmä Helsingissäkään ole paras mahdollinen. Uudistuksia pääsykoemenettelyyn ja koesisältöihin mietitään jatkuvasti.
Avoimella korkeakoululla vakiintunut asema, AMK ei väylä yliopistoonSuomalaisissa yliopistoissa on jo pidemmän aikaa voinut päästä suorittamaan tutkintoa opiskelemalla ahkerasti avoimessa korkeakoulussa. Tässäkin on tosin eroja yliopistojen ja tiedekuntien välillä. Jotkut hyvittävät avoimet opinnot täysimääräisenä, toiset eivät juuri noteeraa niitä.- Suoraan ammattiin valmistaviin tiedekuntiin, kuten oikeustieteellinen ja lääketieteellinen eivät ota avoimen kautta. Muissa tiedekunnissa meillä on enimmäiskiintiöt. Kokonaismääristä avoimen kautta otettavat ovat murto-osa. Ammattikorkeakoulujen kehitteillä olevan jatkotutkintojärjestelmän on katsottu olevan vastaus yliopistojen tarjoamalle mahdollisuudelle jatkaa opintoja valmistumisen jälkeen. Helsingin Yliopistossa ammattikorkeiden toivotaan pysyvän omalla pohjallaan.
Opintoasiain osaston osastopäällikkö Anna-Riitta Piilonen ilmoittaa selkeänä kantanaan vieroksuvansa ajatusta tutkintojen rinnastamisesta.
Ylioppilaskunnassa perustellaan tiukkaa linjaa laadullaHelsingin Yliopiston ylioppilaskunnallakin on edustuksensa konsistorissa. HYY:n hallituksen jäsen, Anu Piilola on ollut mukana sisäänottomäärien suunnittelussa. Hänen kantansa sisäänottoihin on virallista linjaa tiukempi.
Piilolan mielestä nykyisetkin resurssit ovat tiukoilla ja paikkamäärien lisääminen johtaisi heikompaan laatuun. Hänkään ei näe mitään mahdollisuuksia suurten massojen sisäänotolle, vaikka opiskelijoita karsittaisiin näyttöjen perusteella. Piilolan mukaan sisäänottomäärien todellista tarvetta on hankalaa arvioida, koska tulevaisuuden kehitysnäkymistä ei ole varmaa tietoa ja tavoitteena olisi kuitenkin akateeminen täystyöllisyys. - Sisäänottomäärät eivät saisi heitellä liikaa. Lääkiksessä näin on tapahtunut. Aloituspaikkojen lisäys näkyy väistämättä koulutuksen laadussa. On parempi kouluttaa vähemmän opiskelijoita laadukkaasti, kuin paljon kyseenalaisella laadulla. Piilolan mielestä joillain tiedekunnilla olisi varaa laskea aloituspaikkamääriään vielä nykyisestäänkin. Hänen mukaansa riittävä määrä tutkintoja halutaan varmistaa ottamalla sisään vähän "liikaa" opiskelijoita. - Joillain trendialoilla sisäänottoa voisi ehkä lisätä. Suuriin muutoksiin ei ole varaa. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on nykytasollakin hyvin vähän opettajia opiskelijamäärään nähden.
Ammattikorkeakoulut ja Helsingin Yliopisto yhteistyössäUuden korkeakoulujärjestelmän tulevaisuutta mietittäessä on usein noussut esille riittävän selkeä eriytyminen ammattikorkeiden ja yliopistojen koulutustavoitteissa.Anu Piilola sanoo, että duaalimallista huolimatta yliopistot voivat hyödyntää ammattikorkeakouluja esimerkiksi työelämäyhteyksissään. Molemminpuolisia synergiaetuja etsitään nyt ammattikorkeakoulujen ja Helsingin Yliopiston välisessä neuvottelukunnassa, jonka puheenjohtajana toimii yliopiston I vararehtori Raija Sollamo. Ammattikorkeakoulujen tulo on lisännyt koulutuksen laatukilpailua ja saanut yliopistotkin entistä terhakkaammin miettimään sisäisiä uudistuksia. Yliopistoon pääsy on edelleen kovan työn takana, mutta nyt pääsykokeissa reputtaneille löytyy vaihtoehto korkeakouluopintoihin. Kuitenkin lienee jatkossakin niitä, jotka hakeutuvat ammattikorkeaan vain valmistautuakseen uuteen yritykseen päästä nauttimaan akateemista vapautta ja hankkimaan maisterin arvonimi.
MIKKO LAITINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE