Venäjän kriisi puhutti eduskuntaa - Kokoomus otti esille mahdollisen NATO-jäsenyyden

Sekä sosialidemokraattien että kokoomuksen ryhmäpuheissa korostettiin, ettei juuri nyt ole mitään syytä tarkistaa budjetin pohjana olevia arvioita tai niiden pohjalta tehtyjä linjauksia. Suomen EMU-jäsenyyttä pidettiin hyvänä suojakilpenä.

SDP:n Erkki Tuomioja kiitteli Suomen onnistunutta vakauspolitiikkaa. Sen arvo ja merkitys tulee hänen mukaansa korostetusti esiin nyt, kun monissa asiansa huonommin hoitaneissa maissa taloutta uhkaa romahdus.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz muistutti, että Venäjän kehitys on Suomelle myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Mahdollisia kielteisiä kehitysnäkymiä ei ole varaa aliarvioida.

Zyskowicz piti tärkeänä sitä, ettei Suomen jäsenyyttä NATO:ssa suljeta tulevaisuuden vaihtoehtojen ulkopuolelle. Hänen mukaansa tällä hetkellä liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus turvaavat kuitenkin parhaiten Suomen kansainvälisen aseman.

Suurimpien hallituspuolueiden ryhmänjohtajat olivat yhtä mieltä siitä, ettei Suomikaan säästyisi vaikeuksilta, jos maailmantalous vastoin odotuksia ajautuisi voimakkaaseen taantumaan.

Tuomiojan näkemyksen mukaan muiden maiden ja EU:n kaltaisten yhteisöjen oma etukin vaatii niitä olemaan valmiina osallistumaan Venäjän kriisin ratkaisuun heti kun uskottava ja toimiva suunnitelma maan talouden vakauttamiseksi on toteutettavissa.

Zyskowicz kehotti suomalaisia varautumaan siihen, että taloudellinen ja poliittinen epävarmuus Venäjällä jatkuu pitkään ja voi vielä syventyä nykyisestä.

Myös vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Timo Laaksonen näki Aasian, Venäjän ja Latinalaisen Amerikan tapahtumien luovan epävarmuutta. Venäjän tilanne on hänen mukaansa saanut myös reaalitaloudellisia vaikutuksia, kun eräillä aloilla neuvotellaan lomautuksista.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tiivistä yhteistyötä saatetaan Laaksosen mielestä tarvita lähiaikoina juuri ulkomaisten talousongelmien heijastusvaikutusten minimoimiseksi.

RKP tyytymätön valmisteluihin

Vasemmistoliitto esitti hallitusryhmien keskinäisiä neuvotteluja vuokra-asuntotuotannon lisäämisestä. Asuntorahaston kautta tapahtuva lisäpanostus ei vaikuttaisi talousarvion tasapainoon.

Laaksonen halusi lisäksi valtiovarainministeriön muistuttavan kenraalikuntaa siitä, että myös maanpuolustuksen menotaso on pidettävä voimavarojen puitteissa.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eva Biaudet arvosteli budjetin tekotapaa. Hän piti osittain aiheellisena kritiikkiä, jonka mukaan valtiovarainministeriön valta on lisääntynyt kohtuuttomaksi. Ns. budjettiriihi on käynyt enemmän tai vähemmän tarpeettomaksi.

Myös valtiovarainministeriön olisi Biaudetin mukaan aika alkaa pelata avoimin kortein, eikä tarjoilla läpinäkyviä yllätysvetoja. Ministeriö ehdotti budjettiin yli 2 miljardin markan ylijäämää.

- Tavoitetta ja keinoja saada budjetti tasapainoon ei todellakaan keksitty vasta budjettiriihessä, Biaudet huomautti.

Soininvaara arvosteli SDP:n politiikkaa

- Pääkaupunkisudulla ei kymmenen vuotta sitten ollut juuri lainkaan työttömyyttä. Nyt epätoivo ja näköalattomuus ovat tunkeneet lähiöihin, eivätkä syrjäytetyt ihmiset voi tehdä tilanteensa parantamiseksi juuri mitään, Soininvaara sanoi.

Hän nimesi suurelta osin syyksi sosialidemokraattisen liikkeen kyvyttömyyden tunnistaa ongelma sekä avuttomuuden tai pelkuruuden ratkaisujen tekemisessä.

Soininvaara totesi hallituksen onnistuneen erinomaisesti suhdannetyöttömyyden torjunnassa, mutta rakenteellinen työttömyys on samanaikaisesti yhä vain pahentunut.

- Korkeiden verojensa vastineeksi suomalaiset eivät enää saa sitä mitä saivat vielä kymmenen vuotta sitten. Silti valtiontalous ei ole vielä päässyt rakenteelliseen tasapainoon, hän huomautti.

STT-IA
11.9.1998