Lipponen pitää Venäjän kriisiä vakavana asiana

Hallitus torjui syytökset työttömyyden kaunistelusta

- Ei ole mitään ainoaa oikeaa tilastoa, ja hallitus on viimeinen, joka yrittäisi jotenkin piilotella työttömyyttä, Lipponen puolustautui.

Keskustan mielestä hallitus on epäonnistunut työttömyyden vähentämisessä, koska työttömänä työttömyyseläkkeellä tai työvoimakoulutuksessa tai erityistoimin työllistettynä on edelleen noin 600 000 kansalaista.

Tämä ns. laajan työttömyyden määrä on nyt vain noin satatuhatta pienempi kuin laman pohjan vuosina, Matti Vanhanen (kesk) huomautti.

Lipposen mielestä tärkeintä on se, mitä tapahtuu tosiasiallisessa työttömyydessä. Laajastakin työttömyydestä voidaan hänen mielestään puhua, mutta tässä tapauksessa hän haistoi poliittista tarkoituksenmukaisuutta.

- Minulla on vain sellainen käsitys, että se (laajan työttömyyden käsite) on nyt haettu tähän apuun, kun kehitys pitää jollakin tavalla saada näyttämään huonommalta, kuin on käynyt, hän sanoi.

Opposition vaatimuksiin ns. rakenteellisista uudistuksista Lipponen vastasi, että niitä on tehty yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja sillä linjalla jatketaan.

"Tästä poikki ja pinoon -hengessä" hallitus ei Lipposen mukaan ryhdy sanelemaan ratkaisua, "niin kuin yritettiin aikoinaan". Keskustelussa jatkui myös sanailu budjetin perusteena käytettyjen kasvuennusteiden pitävyydestä.

Niitä epäillyt Aapo Saari (kesk) haki tukea Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ETLA:sta, joka on arvioinut talouden kehityksen hitaammaksi kuin valtiovarainministeriö.

Saaren mielestä hallitus on tehnyt vaalibudjetin, koska se nyt poikkeuksellisesti arvioi talouden kehityksen myönteisemmäksi kuin tutkimuslaitokset.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) huomautti, että hallituksen arviot talouden kasvusta tänä ja ensi vuonna ovat vain hitusen korkeammat kuin ETLA:n.

Lipponen kehui, miten keväällä 1995 muodostettu uusi hallitus käänsi talouden kasvuun ja palautti luottamuksen.
- Muistatteko, mitä tapahtui vaalien jälkeisenä päivänä, Lipponen kehaisi ja vastasi itse, että pitkät korot tulivat reippaasti alas.

Kristillisten Bjarne Kallis muisti toisin. Hän kävi tarkistamassa asian ja ilmoitti hetkeä myöhemmin, että vaaleja edeltävänä perjantaina korko oli 10,22 ja vaalien jälkeisenä maanantaina 10,21.

Lipponen: Venäjän kriisi vakava

Lipponen sanoi hallituksen seuraavan Venäjän tilannetta myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Siihen liittyvät maassa mahdollisesti tapahtuvat asevoimien liikkeet.

Erityisen tarkkaan seurataan Lipposen mukaan huoltotilannetta Moskovassa ja lähialueilla. Yhteyttä pidetään Venäjän viranomaisiin. Kriisin tiimoilta ollaan myös yhteistyössä EU:n puheenjohtajamaan Itävallan ja muiden EU-maiden kanssa.

Lipponen kertoi Suomen antavan sitä asiantuntemusta, jota meillä on käytettävissä. Yhteydenpitoa tapahtuu myös Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Yhdysvaltain suuntaan.

EU:ssa ollaan perustamassa erityistä kriisiryhmää seuraamaan Venäjän tilannetta. Edellisen, nykyisen ja seuraavan puheenjohtajamaan ulkoministerit ovat valmiita lähtemään Moskovaan heti, kun hallitustilanne siellä selkiintyy.

Avun tarvetta selvitellään

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan yleistä elintarvikepulaa ei Venäjällä ainakaan vielä ole. Tuontielintarvikkeista on pulaa, mutta oleellisin eli kotimainen perustuotanto ilmeisesti vielä toimii.

Lipposen mukaan parhaillaan tutkitaan, millaisia avunpyyntöjä on tullut mm. Murmanskin alueelta. Lähialueille voidaan viedä apua yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tarkoitukseen voidaan käyttää myös joitakin miljoonia EU:n varoja.

Vienti kärsinyt

Lipposen mukaan Venäjän suuntaan ei ole käynnissä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttaisivat suurten yritysten kaatumista Suomessa Venäjän taloustilanteen muutosten vuoksi.

Ongelmia kuitenkin on. Elintarvikevienti Venäjälle on vähentynyt 40 prosenttia, painotuotteiden vienti yli 50 prosenttia ja tavaraliikenne 40 prosenttia.

Henkilöliikenteen lasku on jäänyt 6 prosenttiin, mutta matkailussa vaikutukset näkyvät. Lipponen huomautti, että nykyisessä tilanteessa on hyötyä olla mukana vakaassa Euroopan unionissa. Lisävakautta on hänen mukaansa antanut pienelle maalle ja pienelle valuutalle myös EMU-ratkaisu.

Avunpyyntö heijastaa aluehallinnon vastuuta

Norrback kehotti yrityksiä olemaan silti edelleen aktiivisia ja ylläpitämään Venäjän-kontaktejaan. Kun tilanne tasoittuu, tarjoavat Venäjän markkinat taas mittavia mahdollisuuksia.

Murmanskin maaherran avunpyynnön Norrback liitti paikallisen vaaleilla valitun viranomaisen poliittiseen vastuuseen ihmisten päivittäisestä elämästä tilanteessa, jossa Venäjän keskushallinto ei toimi.
- Maaherra on huolissaan talven tulosta. Elintarvikkeiden saanti on ainakin osittain epävarmaa, hän korosti.

Varastoissa on Norrbackin mukaan vielä tällä hetkellä tavaraa. Murmanskissa oli tiistaina elintarvikkeita toreilla ja kauppojen hyllyillä. Eräiden perustuotteiden hinnat olivat kuitenkin kolminkertaistuneet kahden viikon sisällä.

Parhaana ratkaisuna tilanteeseen Norrback piti mahdollisimman nopeaa poliittisen kriisin ratkaisua siten, että maa saa uskottavan ja vahvan hallituksen. Pankkien toiminnan ja maksuliikenteen palautuminen kestäisi sen jälkeenkin viikkoja.

Uusrikkaiden vastuu ihmettelyn aiheena

- Minkälaista vastuuta Venäjän uusrikkaat kantavat omien köyhiensä kohtaloista. Milloin heidän solidaarisuutensa ulottuu samanlaiseen humanitaariseen toimintaan, mitä odotetaan ulkopuolelta, hän kyseli.

Aaltonen huomautti Venäjän olevan vanhastaan maatalousmaa. Nyt on vaikeuksia tuottaa jopa omaa perunaa. Sen sijaan ulkomailta tuodaan perunalastuja.

Aaltonen toivoi Venäjän ryhtyvän nyt laittamaan omaa maataloustuotantoaan kuntoon, kun tuonti on estynyt.

STT-IA
11.9.1998