Kohlille uutta nostetta Venäjän kriisistä ja Baijerin vaaleista

Keskustelu suurten hallitusyhteistyöstä tiivistyy Saksassa


Mielipidemittaukset heijastavat selvästi saksalaisten toivetta kahden pääpuolueen muodostamasta hallituksesta Saksassa 27. syyskuuta pidettävien liittopäivävaalien jälkeen. Suurten koalitiossa nähdään mahdollisuus murtaa aika, jota monet kutsuvat pysähtyneeksi.

Vaalien voittajasuosikiksi nousseen sosiaalidemokraattisen puolueen SPD:n liittokansleriehdokas Gerhard Schröder mainitsi vielä keväällä SPD:n mielihallituskumppaniksi vihreät, mutta viime päivinä suunta on kohdistunut entistä painokkaammin Helmut Kohlin johtamiin kristillisdemokraatteihin.

Useat mielipidemittaukset tukevat vahvasti ajatusta suurten hallitusyhteistyöstä. Taustalla on Saksan kaksiportainen poliittinen hallintojärjestelmä, joka antaa osavaltioedustajista koostuvalle liittoneuvostolle vahvan vallan. Ylähuoneeksi verratussa liittoneuvostossa SPD:llä on selkeä yliote.

Päähallitusvastuussa olevien kristillisdemokraattien (CDU) ja liittoneuvostoa johtavan SPD:n ristiveto on käytännössä ajautunut tilaan, jossa useita ihmisten tärkeiksi kokemia lakeja on vesittynyt tai kaatunut.

Ainoaksi umpikujan avaajaksi tarjotaan SPD-johtoista suurten koalitiota, jolloin myös liittoneuvosto saataisiin samaan putkeen. Toiseksi pysähtyneisyyden murtajaksi nähdään lähinnä vain SPD:n ja vihreiden yhteistyö.

Vahvojen liitto sopii kuitenkin kansleriehdokkaista vain Schröderille. Viimeksi vain muutama päivä sitten liittokansleri Helmut Kohl tyrmäsi avaukset suurten hallitusyhteistyöstä.

Ajatus ei luonnollisesti miellytä Kohlia, sillä vaihtoehdon toteutuessa hänelle jäisi ilmeisesti vain riviedustajan paikka liittopäivillä.

Rauhan murhe

Saksaa ympäröivät tätä nykyä ystävät. Vakaan ulkopoliittisen tilanteen takia Saksan vaaliteemat ovat pitäytyneet sisäpolitiikassa. Pääaiheena on ollut yli neljän miljoonan saksalaisen työttömyys.

Myöskään äänestäjien ei ole tarvinnut miettiä suuresti ulkoisia tekijöitä. Painavia uhkia ei ole, ja kahden suuren puolueen linjaukset mm. NATO:on, EU:n laajentumiseen, talous- ja rahaliittoon EMU:un sekä yhteiseen rahaan euroon ovat sisällöltään pitkälti samat. Sillä tiellä ollaan ja pysytään, toteavat sekä Kohl että Schröder.

Vaaliteemojen painottumisen sisäisiin asioihin - työllisyyteen, koulutukseen, sosiaalisiin kysymyksiin - arvioidaan olevan SPD:n etu.

Venäjä-kortti

Äkillisissä ailahduksissa äänestäjien tiedetään helposti turvaavan tuttuun ja turvalliseen. Kristillisdemokraattien johto on aivan äskettäin nostanut esiin ensimmäisen varsinaisen ulkopoliittisen teeman - Venäjän taloudellisen ja poliittisen kriisin.

Kohl itse tosin on kiirehtinyt sanomaan, ettei Venäjä nouse Saksan vaalien pääaiheeksi, mutta yhdeksi tärkeäksi teemaksi kuitenkin.

Teema heijastui mm. Itävallan Salzburgissa viime viikonloppuna pidetyssä EU:n ulkoministereiden epävirallisessa kokouksessa, missä ulkoministeri Klaus Kinkel oli erittäin aktiivinen puitaessa Venäjän tilannetta.

Kinkelin aloitteesta Saksan, Britannian ja Itävallan ulkoministereistä koostuva troikka päätettiin lähettää Moskovaan.

Hallituspuolueet asettavat toiveita myös ensi sunnuntaina pidettäviin Baijerin osavaltiovaaleihin, joissa pääehdokkaina ovat nykyinen osavaltion pääministeri, kristillissosiaalisen unionin CSU:n Edmund Stoiber ja SPD:n Renate Schmidt.

Valtiovarainministeri Theo Waigelin johtama CDU:n sisarpuolue CSU vaikuttaa käytännössä vain Baijerissa, ja puolueen ennustetaan saavan osavaltiovaaleissa jälleen hieman yli 50 prosenttia äänistä.

Juuri päävaalien alle osuvan alueellisen koitoksen uskotaan antavan uutta potkua Kohlille, mikäli ennusteet pitävät ja Stoiber voittaa.

Epävarmat ennusteet

Päivittäin julkaistavat mielipidemittaukset ovat liittopäivävaalikampanjan edetessä heilahdelleet pahoin.

Enimmillään SPD:lle on saatu yli kymmenen prosenttiyksikön kaula CDU:hun, ja pienimmillään se on ollut kolmisen prosenttiyksikköä. Isot heilahtelut ovat panneet saksalaiset jo mittamaan sitä, mistä haarukan iso leveys johtuu.

Kaikki mittaukset ovat kuitenkin pitäneet SPD:n ykkösenä. Schröder itse toteaa olevansa realisti ja laskevansa, että toinen suurista saa hieman päälle 40 prosenttia ja toinen hieman alle 40 prosenttia äänistä. Riman ylittäjä vain näyttää nyt olevan SPD.

Lukuisat äänestäjät ovat edelleen epävarmoja kannastaan. Tuoreimpien kyselyjen mukaan parikymmentä prosenttia äänestäjistä ei vielä ole päättänyt, ketä äänestää.

Oman lisänsä tuo viiden prosentin äänikynnys. CDU/CSU:n pienenä hallituskumppanina koko 16-vuotisen Kohlin valtakauden ollut FDP (vapaat demokraatit) on ennusteiden mukaan aivan rajalla.

Rajalla on myös Saksan itäosissa vaikuttava vasemmalle kallistuva PDS. Sen jääminen alle kynnyksen laukaisisi Saksan vaalimatematiikalla tukun lisäpaikkoja ilmeisesti juuri SPD:lle.

STT-IA
11.9.1998

ULKOMAAT -SIVULLE