Kansliapäällikkö Erkki Virtanen kiirehtii kestävää energiaratkaisua seuraavaan hallitusohjelmaan



Jos seuraava hallitus ei löydä maahan pitkäaikaista, kestävää energiaratkaisua ja myös toteuta sitä olemme todella pulassa, viestittää tuore kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen.
- Ihan sama, onko kyseessä maakaasu tai ydinvoima.



Hallituksen energiapoliittisen selonteon mukaan erilaisia energiavaihtoehtoja pidetään auki, mutta niitä miettiessä voisi Virtasen mukaan sitten kohtapuoleen vetää töpselit seinistä, sillä sähköntulo loppuu.

Virtanen muistuttaa, että nykyiset sähköntuontisopimukset päättyvät vuosina 2003 ja 2004. Jos päätös uudesta energiaratkaisusta tehdään vasta samoihin aikoihin, kestää tuotannon käynnistyminen vuosia ja ollaan pian vuodessa 2010 ennen kuin kaikki töpselit voidaan panna takaisin seinään.

- Maaliskuun lopulla hallitusohjelmassa on ihan vakavasti ottaen oltava selkeä kannanotto siitä, mitä tehdään ja aikataulu. Kaiken järjen mukaan, riippuen tietenkin siitä, kuka hallitukseen tulee, sekä-että -vaihtoehto.

Venäjän epävarmuutta maakaasuratkaisun taustalla Virtanen ei väheksy, mutta muistuttaa, että siellä sitä kaasua on ja 20 vuotta sieltä on entisten myllerrystenkin aikana tullut kaasua.

- Jos peräänkuuluttaa idioottivarmaa, pitkäaikaista, kestävää ratkaisua niin, totta kai ainakin tämän päivän näkökulmasta, tuossa rannikolla hyrräävä, hyvä ydinvoimala olisi varmempi vaihtoehto, Virtanen muotoilee, vaikka on väistellen pidättynyt ottamasta suoraan kantaa ydinvoiman puolesta.

Vaihtoehtolähteet marginaalisia

Bioenergia, tuulivoimalat, puun tehokäyttö ja muut vaihtoehtoiset energiatuotantoratkaisut muodostavat yhteenlaskettuina hyvän lisän, mutta jäävät sittenkin marginaalisiksi.

- Jos tätä talouskasvua halutaan pitää yllä, on vain jompikumpi maakaasu tai ydinvoima tai molemmat, valittava pitkän aikavälin ratkaisuksi. Virtanen muistuttaa, että Suomessakin on toiminut lainalaisuus, jonka mukaan energian käyttö ja talouskasvu kulkevat käsikädessä.

Energiansäästöohjelmat ja yhä korkeampi teknologia toki hidastavat energiankäytön kasvua. Mutta jos talouskasvun halutaan jatkuvan noin kolmen prosentin uralla, niin kuin työttömyyden takia Virtasen mielestä pitääkin, tilannetta on arvioitava realistisesti.

Virtanen toteaa, että tietyn vaiheen jälkeen, kun tuotantorakenne on riittävästi muuttunut, yhteys talouskasvun ja energiankäytön välillä alkaa erkaantua. Energiankäytön kasvu vähenee suhteessa talouskasvuun. Suomessa tuotanto on kuitenkin ollut lujasti energiaa vievää tuotantoa. Suuntaus sellunkeitosta kännyköiden tuotantoon muuttaa kuvaa, mutta ei yhdessä yössä.

Energiankäyttö per markka kännykkämaailmassa on murto-osa sellunkeitosta vaatimasta. Kioton ilmastosopimuksen asettamia velvoitteitta ajatellen muutos on kuitenkin hyvin hidas. Paperitehtaat kun eivät ryhdy tuottamaan kännyköitä.

MARGIT HARA
11.9.1998


TALOUS -SIVULLE