Muutoin edessä siirtolaisuuden kasvu teollisuusmaihin

Kehitysmaiden on työllistettävä 700 miljoonaa nuorta vuosikymmenessä

Siirtolaisuutta voisi kuitenkin harkita osana väestöpolitiikkaa, katsoo kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n asiantuntija Bimal Ghosh.

Kehitysmaiden työmarkkinoille tulee vuoteen 2010 mennessä 700 miljoonaa nuorta, mikä on enemmän kuin kehittyneiden maiden koko työvoima vuonna 1990.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että kehitysmaissa tulisi luoda miljardi uutta työpaikkaa työmarkkinoille tulevia nuoria varten ja työttömyyden vähentämiseksi. Tavoitteeseen ei päästä, ellei syntyvyyttä saada samanaikaisesti laskemaan. Lisäksi on laajennettava koulutusta.

Etuja ja haittoja

Siirtolaisiksi luokitellaan ihmiset, jotka muuttavat kotimaastaan vapaaehtoisesti, usein taloudellisista syistä. Pakolaisten on täytynyt lähteä kotimaastaan esimerkiksi sisällissodan vuoksi.

He voivat saada turvapaikan tai oleskeluluvan humanitaarisista syistä. Laittomiksi siirtolaisiksi kutsutaan ihmisiä, jotka yrittävät siirtyä toiseen maahan ilman oleskelu- tai työlupaa.

- Siirtolaisuus on monitahoinen ja arka kysymys, pohdiskeli Ghosh, kun UNFPA:n väestöraporttia esiteltiin Prahassa elokuun lopulla. Voidaan painottaa etuja tai haittoja, aivan kuten kukin haluaa.

UNFPA:n raportissa arvioidaan, että työikäiset siirtolaiset voisivat helpottaa pienen syntyvyyden maita ylläpitämään sosiaaliturvajärjestelmiään.

Teollisuusmaiden syntyvyyden lisäämisestä ei näet raportin mukaan olisi apua, koska lapsista aiheutuvat terveydenhuolto- ja koulutuskustannukset ylittäisivät helposti hyödyt ja koska syntyvyyden lisäämisen vaikutus työvoimaan kestäisi parikymmentä vuotta.

Toisekseen, naisten ei oleteta luopuvan oikeudestaan päättää itse synnytyksistään vain työvoimapulan vuoksi.

Raportissa todetaan, että nykyistä vapaampi siirtolaispolitiikka ei kuitenkaan todennäköisesti ole toteutettavissa monessakaan teollisuusmaassa. Ghosh muistuttaa, että hallitukset ovat asettaneet yhä enenevästi rajoituksia maahanmuutolle. Toisaalta joissakin maissa katsotaan läpi sormien laittomia siirtolaisia, koska näitä tarvitaan esimerkiksi sadonkorjuussa.

Siirtolaisuuden olisi raportin mukaan kasvettava paljon nykyistä suuremmaksi, jotta sillä olisi teollisuusmaiden talouteen sama vaikutus kuin eläkeiän nostamisella.

Edelleen raportissa todetaan, että väestörakenteen muuttuminen ei välttämättä heikennä teollisuusmaiden tulevaisuuden näkymiä, jos ne parantavat tuottavuuttaan ja mukauttavat taloutensa uusiin vaatimuksiin.

Kehitysmaille koulutettujen työntekijöiden muuttaminen pois voisi merkitä, että ne eivät pystyisi täysin hyödyntämään työvoimansa lisäystä. Toisaalta, siirtolaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat aina olleet avuksi lähettäjämaan taloudelle.

Siirtolaiset rakentaneet uusia kotimaitaan

Ghosh kumoaa väitteen, jonka mukaan siirtolaisuus söisi työpaikkoja. Monessa maassa siirtol aiset ovat tehneet likaisia ja vaarallisia töitä, joita ko. maan kansalaiset eivät ole halunneet tehdä.

Siirtolaisuuden on myös todettu lisänneen työpaikkoja. Yleensä siirtolainen työllistää itsensä ja luo puolikkaan uudesta työpaikasta.

Ääriesimerkki voidaan kertoa Yhdysvalloista, missä tietokonealalle tulleiden siirtolaisten ideat ovat johtaneet kuudesta kymmeneen uuteen työpaikkaan.

Yhteiskunnat voisivat Ghoshin mielestä pohtia väestöpolitiikkaansa: siirtolaisuus voisi täydentää monen maan väestörakennetta. Yhteistyötä siirtolaisia lähettävän ja vastaanottavan maan välillä pitäisi siksi lisätä.

Pakolaiset mukaan Suomen rakentamiseen

- Vaikka joillakin aloilla on työttömyyttä, voi siirtolaisia olla työvoimana joillakin toisilla aloilla. Kuten on todettu, voi siirtolaisuus auttaa luomaan työpaikkoja.

Pakolaisten ottamiseen puolestaan on sitouduttu humanitaarisin perustein.

Pakolaisille on Ghoshin mielestä aivan välttämättä annettava mahdollisuus osallistua mielekkäällä tavalla yhteiskunnan kehittämiseen.
- Muutoin pakolaiset voivat olla taakka, ja se voi johtaa yhteiskunnallisiin ristiriitoihin, jopa rikoksiin, varoittaa Ghosh.

Myös pakolaiset voivat hyvinkin hyödyttää uutta kotimaataan: monet heistä ovat jo saaneet koulutuksen synnyinmaissaan. Ghoshin mielestä teollisuusmailla onkin suuri haaste hyödyntää inhimillinen pääoma.
- Se on jäänyt usein tekemättä, hän sanoo.

STT-IA
11.9.1998