 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liberaalinen kansanpuolue valmistautuu viimeiseen taistoon
Liberaalinen kansanpuolue valmistautuu taistelemaan olemassaolostaan ensi maaliskuun eduskuntavaaleissa. Viime vaaleissa ainoan kansanedustajansa menettänyt puolue uhkaa pudota puoluerekisteristä, mikäli omaa kansanedustajaa ei nyt saada läpi.Kamppailussa on historian siipien havinaa, sillä LKP:n katsotaan olevan vuonna 1894 perustetun Nuorsuomalaisen puolueen jälkeläinen lähes suoraan alenevassa polvessa. Perinne näkyy myös puolueen uusimmissa linjauksissa. Liberaalit aikovat tehdä paluun eduskuntaan tukeutuen vaaliteemoissaan vahvasti omaan yksilönvapautta korostavaan perinteeseensä. Vaaliohjelmaansa lauantaina Espoossa linjannut puolue lähtee vaaleihin korostamalla erityisesti yksilön oikeusturvaa ja byrokratian keventämistä. Työttömyyttä halutaan vähentää yksityisen yritteliäisyyden avulla. Liberaalien aateperintöön kuulunut sosiaalisuus tulee esiin vaatimuksessa ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Myös alueellisen eriarvoistumisen pysäyttäminen on liberaalien vaaliteemana. Puoluesihteeri Kaarina Talola peräsi erityisesti sellaista arvokeskustelua, jossa pohdittaisiin, miten sekavaa ja monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää voitaisiin korvata enemmän yksilön vastuuseen perustuvalla yhteiskunnalla. Majava ehdottaa valtioliittoa Suomelle ja BaltialleLKP:n puheenjohtaja Altti Majava esitti kokouksessa ajatuksen valtioliitosta Suomen ja Baltian maiden kesken. Se olisi Majavan mielestä yksi keino ehkäistä mm. Venäjän taloudellisen ja poliittisen sekasorron vaikutuksia.- On aiheellista pohtia, onko Suomen mahdollista vahvistaa omaa ja Baltian maiden turvallisuutta joillakin uudentyyppisillä ratkaisuilla. - Lisääntyisivätkö turvallisuus ja talouden kehitysmahdollisuudet lähialueillamme, jos Suomi esimerkiksi solmisi valtioliiton Viron, Latvian ja Liettuan kanssa, Majava kysyi kokouksen avauspuheenvuorossa. Majava viittasi LKP:n edeltäjän, edistyspuolueen ulkoministerin Rudolf Holstin 1920-luvulla ajamaan yhteistyöhankkeeseen. Puolue valmistautuu samalla myös kesäkuussa järjestettäviin EU:n parlamentin vaaleihin. Liberaalien Eurooppa-politiikan tavoitteita ovat Euroopan unionin laajentaminen kaikilla niillä Euroopan valtioilla, jotka ovat valmiita noudattamaan sen oikeusperiaatteita. Puolueen EU-vaaliohjelmassa todetaan, että unionia ei pidä kehittää liittovaltion suuntaan vaan maakuntien Euroopaksi. LKP:n mielestä unionin luonnetta maataloustukijärjestönä on vähennettävä, ja kehitettävä normaalin yritystoiminnan suuntaan. Keskustelua ehdokkaista ja vaaliliitoistaLiberaalit linjasivat kantojaan kaksipäiväisessä ylimääräisessä puoluekokouksessa Espoon Leppävaaran koululla.Mitään yllättäviä avauksia tai henkilövalintoja kokouksessa ei tehdä, vaan työkokoukseksi luonnehdittu tilaisuus keskittyy lähinnä vaalivalmisteluihin. Vaaliteemojen lisäksi keskustellaan ehdokasasettelusta ja vaaliliitoista. Ennen viime vaaleissa eduskunnasta pudonnutta oululaista Tuulikki Ukkolaa puolue sai läpi kansanedustajaehdokkaitaan viimeksi vuoden 1979 vaaleissa. Viime eduskuntavaaleissa 1995 puolue sai 16 000 ääntä, mikä on kymmenesosa liberaalien kultakauden äänistä vuonna 1962. Viime kunnallisvaaleissa LKP sai runsaat 5 700 ääntä. Eurovaaleissa ääniä tuli lähes kahdeksan ja puoli tuhatta. Liberaalit vaativat perheministeriäLKP vaatii toisen sosiaaliministerin tehtävän muuttamista perheministerin tehtäväksi. Puolue perustelee vaatimustaan sillä, että harjoitettu perhepolitiikka on ollut poukkoilevaa. Perheiden asema on heikentynyt, koska ne eivät ole voineet suunnitella tulevaisuuttaan, puolue katsoo kannanotossaan.LKP:n mielestä perheasiat ovat hallinnollisesti hajallaan eri ministeriöissä. eikä päätösten kokonaisvaikutuksia perheiden hyvinvointiin ole selvitetty. Perheministerille tulisi tämän vuoksi siirtää muista ministeriöistä keskeisesti perheen hyvinvointiin vaikuttavat asiat sekä vastuu seurata perheisiin vaikuttavien asioiden käsittelyä muissa ministeriöissä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE