Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Niinistö: Ydinvoima saatava seuraavaan hallitusohjelmaan

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön mielestä ydinvoiman lisärakentaminen on pakko saada seuraavaan hallitusohjelmaan.
- Perusenergian saanti on turvattava ja se tarkoittaa käytännössä ehdottomasti ydinvoiman lisärakentamista. Maakaasuratkaisu ei Suomelle riitä, Niinistö sanoi torstain Taloussanomien haastattelussa.

Niinistön mielestä hallitusohjelman täytyy antaa talouden toimijoille mahdollisimman paljon ennalta-arvattavuutta.

Esimerkiksi energiaverotuksen linjauksissa on hänen mielestään viime vuosinakin ollut hyppelehtimistä, johon ei ole enää varaa. Niinistö haluaisi myös vapauttaa kokonaan kauppojen aukiolon ensi vaalikauden aikana.

Niinistö suosituin pääministeriksi

Kolmen puheenjohtajan, SDP:n Paavo Lipposen, keskusta Esko Ahon ja kokoomuksen Sauli Niinistön taistelu Helsingin herruudesta on alkanut. Pk-yritysten suosikki seuraavaksi pääministeriksi on selvillä.

Keskuskauppakamari -lehden Taloustukimus Oy:llä teettämän kyselyn mukaan pk-yrittäjien suosikki seuraavan hallituksen pääministeriksi on Sauli Niinistö. Hänellä näytti olevan kannatusta useampaankin ministerisalkkuun. Vastanneista 26 % piti Niinistöä sopivimpana tai pätevimpänä pääministeriksi. Lipposta kannatti 16 % ja Ahoa 13 %. Kyselyyn vastasi 445 yrityspäättäjää.

Keskustan suosio on romahtanut

Keskustan suosio on laskenut selvästi viime keväästä. Ylen radiouutisten Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 20,8 prosenttia haastatelluista kannatti keskustaa elo-syyskuussa. Viime keväänä keskustan kannatus oli jopa yli 25 prosenttia.

Sosialidemokraatit olivat kyselyn perusteella selvästi suurin puolue 26,3 prosentin kannatuksellaan. Kokoomusta puolestaan kannatti melkein 20,7 prosenttia. Tutkimusta varten haastateltiin noin 1 900 suomalaista.

Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla suurimpien puolueiden osalta kaksi prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Perustuslakivaliokunta kuuli professoreita

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai tiistaina päätökseen asiantuntijoiden kuulemisen entistä ministeriä Arja Alhoa (SDP) koskevan muistutuksen käsittelyssä. Valiokunnassa vieraili kaikkiaan yhdeksän professoria ja Helsingin ulosottoviraston edustaja.

Professorit edustivat valtiosääntö-, rikos-, siviili- ja hallinto-oikeuden asiantuntemusta. Suurin osa heistä on käynyt valiokunnassa samalla asialla jo aiemmin.

Valiokunta aikoo tällä viikolla käydä sisäisiä keskusteluja asiasta. Lausuntoa Alhon toiminnasta Ulf Sundqvistin (SDP) vahingonkorvauksen sovittelussa ryhdytään laatimaan ensi viikolla.

Eduskunnassa on arvioitu, ettei Alhon päätöksenteosta löydy aineksia sellaiseen lausuntoon, jossa suositeltaisiin valtakunnanoikeuden kutsumista koolle. Perustuslakivaliokunta joutuu kuitenkin harkitsemaan, liittääkö se lausuntoonsa mitään muunlaisia Alhoon kohdistuvia yleisen tason moitteita.

Ahtisaari: Suomi varautuu avustamaan Venäjää

Tasavallan presidentti Martti Antisaari katsoo, että Suomen pitää yhdessä Euroopan unionin kanssa varautua antamaan lyhytaikaista hätäapua Venäjälle. Apua voitaisiin ohjata vain kaikkein hädänalaisimmassa asemassa oleville ihmisille lapsille ja vanhuksille.

Päätavoite Ahtisaaren mukaan on saada normaalit kaupan rakenteet kuntoon. Hän käsitteli Venäjän kriisiä tiistaina vierailullaan Hämeenkyrössä.

Presidentti uskoo, että elintarvikekauppa jatkuu, vaikkakin viimeaikaista alemmalla tasolla. Rohkaisevana Venäjän tilanteessa Ahtisaari pitää sitä, että kaikki viimeaikaiset muutokset ovat edenneet perustuslaillisessa järjestyksessä.

Niinistö: Asennemuutos pahin pörssiheilahtelujen uhka

Maailman pörssien heilahtelut viime viikoilla ovat toistaiseksi vaikuttaneet vain paperitaloudessa, arvioi valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) Turun Sanomissa julkaistussa kolumnissa. Vaikutukset voivat kuitenkin levitä, Niinistö varoittaa, ja syyttää samalla oppositiota talousnäkymien mustamaalauksesta.

- Pörssikehityksen huolestuttavin piirre voi olla asenneilmaston muuttuminen. Asenteet voivat tulla erittäin varovaisiksi. Tällöin pörssiongelmalla saattaa olla myös reaalitaloudellisia vaikutuksia, Niinistö kirjoitti.

Hän moitti samalla oppositiota pessimismin lietsomisesta väitteillä, että ensi vuoden budjetti perustuu liian toiveikkaille odotuksille talouskehitystä.

- Tällaiset odotukset eivät rakennu tosiasioille. Ne luovat vain sellaisen ilmapiirin, joka ei ole Suomen kansallisten ja taloudellisten etujen mukainen, Niinistö paheksui.

Kunnat hakevat valtiolta jo miljardin markan avustusta

Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnat hakevat valtiolta harkinnanvaraista avustusta tälle vuodelle jo yli miljardin markan verran. Avustusta on jaossa kaksisataa miljoonaa markkaa.
- Se on jonkinlainen hätähuuto, kuvaa ekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitosta.

Kuntien talouserot ovat Turkkilan mukaan kasvamassa, ja osassa kunnista pakollisten tehtävien hoitaminen on jo tosi tuskallista. Kuntaliitossa ei toistaiseksi ole tarkkaan selvitetty taloudellisen eriarvoisuuden kohdentumista.

- Siinä ei ole selkeää alueellista jakoa, mutta esimerkiksi Lapin kunnissa työttömyysasteet ovat korkeat eikä verotulojen kehitys ole niissä ollut kovin hyvä. Harkinnanvaraista avustusta on silti hakemassa myös paljon uusia kuntia, suuria asutuskeskuksiakin.

Turkkila alusti maanantaina Rovaniemellä Lapin kuntapäättäjille pidetyssä talousarviopäivässä kuntatalouden tilanteesta. Pohjana oli valtion ensi vuoden talousarvio.

Kuntien verotulot ovat yleisesti kasvamassa, mutta eriarvoistumisen takia kuntien asemaa ei Turkkilan mielestä ole järkevää kuvata keskiarvoluvuilla.

- Ennakonpidätysten kasvu eri puolilla maata on tänä vuonna ollut kohtuullisen hyvä. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että valtionosuutta on pienennetty ja kuntien menot kasvavat.

Verotulojen kasvu näyttää Turkkilan mukaan olevan lähes ainoa asia joka voi tuoda kuntien rahoitusasemaan helpotusta, valtionosuuksiin kun ei ole odotettavissa kasvua. Kuntaliitossa olisi toivottu tämän vuoden harkinnanvaraisiin avustuksiin valtiolta huomattavasti suurempaa summaa kuin nyt on jaossa.

Lipponen patistaa säästöihin erikoissairaanhoidossa

Pääministeri Paavo Lipposen (SDP) mukaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä ja työnjaossa on vielä paljon tehtävää.

Pääministeri päivitteli ällistyttävän suuria kuntien välisiä kustannuseroja, kun hän puhui maanantaina Tampereella Linnainmaan sosiaali- ja terveystalon vihkiäisissä.
- Erikoissairaanhoidossa niin hoitokäytännöt kuin kustannukset poikkeavat maamme eri osissa toisistaan tavalla, johon sananmukaisesti ei ole varaa.

Lipponen patistaa erityisesti Uudenmaan kuntia kustannustietoisuuteen ja tervehdyttämistoimiin. Uudellamaalla on kyse koko valtakunnan kannalta merkittävästä hankkeesta.

- Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa eivät saa olla tehottomuuteen kannustava erimerkki. Lipponen toivoo, että ratkaisuihin päästään osastopäällikkö Kimmo Lepon johtaman työryhmän ehdotusten pohjalta.

Koonnut: IA
10.9.1998

POLITIIKKA -SIVULLE