 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kokoomus ja vihreät vaalivoittajia
Verkkouutiset laski, mitä Taloustutkimuksen tuorein kannatusmittaus merkitsisi uuden eduskunnan voimasuhteissa. Laskelmat on tehty olettaen, että voimassa olisivat samat vaaliliitot kuin vuoden 1995 vaaleissa.Yle:n radiouutisten Taloustutkimus Oy:llä teettämän mielipidekyselyn mukaan 20,8 prosenttia haastatelluista kannatti keskustaa elo-syyskuussa. Viime keväänä keskustan kannatus oli jopa yli 25 prosenttia. Sosialidemokraatit olivat kyselyn perusteella selvästi suurin puolue 26,3 prosentin kannatuksellaan. Kokoomusta puolestaan kannatti 20,7 prosenttia kantansa ilmaisseista. Jos vaalit olisivat nyt, ei yksikään puolue olisi suurvoittaja tai häviäjä vasemmistoliittoa lukuunottamatta. Se menettäisi Verkkouutisten laskelman mukaan peräti 11 paikkaa. Niin suureksi tappio vaalitilanteessa tuskin muodostuu, mutta luulisi Suvi-Anne Siimeksen olevan huolissaan, tai harkitsevan kleinbussin ostoa. Vaalien suurimmat voittajat olisivat vihreät ja kokoomus. Vihreät saisivat laskelman mukaan seitsemän lisäpaikkaa ja kokoomus viisi, jonka edustajamäärä nousisi 44:ään. Ongelmana vihreillä on se, että hyvä gallupkannatus ei tahdo vaaleissa realisoitua. Keskustakin nettoaisi kaksi lisäpaikkaa nostaen edustajamääränsä 46:een. SDP:n aiemmissa mittauksissa povattu jättitappio supistuisi vain neljän paikan menetykseen. Näin ollen SDP saisi 59 kansanedustajaa. RKP menettäisi kaksi paikkaa ja saisi näin ollen uuteen eduskuntaan 10 edustajaa. Kristillinen liitto saisi yhden lisäpaikan (8). Nuorsuomalaisille olisi mittauksen mukaan tulossa kaksi lisäpaikkaa eli yhteensä neljä. Oman ryhmänsä muodostava remonttimies Risto Kuisma säilyttäisi paikkansa (taulukossa REM). Raimo Vistbacka ja Veltto Virtanen sen sijaan saisivat tällä erää pakata laukkunsa (taulukossa kohta MUUT).
Tulkinnanvaraisuus muistettavaLaskelmissa täytyy kuitenkin huomioida se, että vaaliliittoasetelmat muuttuvat ja muutokset vaaleissa eivät todellisuudessa olisi samat kuin kannatusmittauksissa. Vanhastaan tiedetään esimerkiksi se, että vihreiden korkeakaan kannatus ei ole juuri realisoitunut vaaleissa.Kannatusmittauksissa ilmenevien kannatusprosenttien ja puolueiden paikkamäärien maallikosta suureltakin tuntuva ero johtuu vaalijärjestelmästämme, joka sisältää nk. piileviä äänikynnyksiä. Siihen sisältyy ominaisuus, jonka vuoksi pienikin voitto tai tappio voi tuoda tai viedä paljon nk. viimeisiä paikkoja. Lisäksi käytössä oleva d’Hondtin laskentamenetelmä suosii suuria puolueita.
ILKKA AHTOKIVI |
POLITIIKKA -SIVULLE