Tutkimus paikallisesta sopimisesta: Työehtosopimusten vaikeaselkoisuus estää joustoista sopimista


Yrityksissä ei edelleenkään tunneta riittävän hyvin työehtosopimusten tarjoamia mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ja erilaisiin joustomahdollisuuksiin.

Syynä tietämättömyyteen on sopimusten monimutkaisuus ja vaikeaselkoisuus, minkä vuoksi sekä työnantaja- että työntekijäpuoli noudattavat niitä satunnaisesti.

Tutkija Sakari Timosen työministeriölle tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että myös haluttomuus ryhtyä luottamushenkilöksi on yleistä.

Pienissä yrityksissä on usein vaikeuksia löytää edes yksi halukas henkilö luottamushenkilöksi. Suurissakin yrityksissä on hankaluuksia saada luottamushenkilöitä osastoille tai toimihenkilöryhmille.

Myös siihen on syynä luottamushenkilön työn muuttuminen entistä vaikeammaksi. Haastateltavat ilmoittivat haluttomuutensa syiksi mm. yksilöllisen sopimisen lisääntymisen, lainsäädännön, yrityksen talouden ja muun opiskelun vaatiman ajankäytön sekä lama-ajan runsaat irtisanomiset.

Samalla ilman luottamusmiestä tehty ryhmässä sopiminen on lisääntynyt. Timonen haastatteli esitutkimukseensa 26:ta työnantajan ja 31:tä palkansaajien edustajaa 26:sta eri kokoisesta yrityksestä.

Työmarkkinajärjestöjen sopimassa jatkotutkimuksessa Timonen aikoo perehtyä erityisesti luottamushenkilöiden asemaan.

"Kyseenalaisia joustavuuslaboratorioita"

Timosen mukaan suurin muutos hänen edelliseen, vuonna 1993 valmistuneeseen tutkimukseensa on asenteiden muuttuminen suhtautumisessa yritykseen.

- Nyt työntekijät kokevat aikaisempaa tärkeämmäksi yrityksen taloudellisen menestymisen. Työntekijät samastumat "yrittäjäriskiin" työpaikkojen pysyvyyden kautta. Asennemuutos lisää myös henkilöstön halukkuutta paikallisiin sopimuksiin, Timonen toteaa.

Tutkimuksesta käy ilmi myös se, että paikallinen sopiminen on luonteeltaan erilaista pienissä ja suurissa yrityksissä.

Pienissä yrityksissä sopiminen on usein suullista ja vähemmän virallista kuin suurissa. Pienyrityksissä työskentelevien on samalla vaikeampi muistaa mistä kaikesta ja miten on tullut sovittua.

Pienyritysten hyvät ja huonot

Myös pienyritysten välillä on suuria eroja, ja niistä löytyy sekä kaikkein parhaimmat ja huonoimmat esimerkit paikallisen sopimisen onnistumisesta. Osa on Timosen mukaan enemmän tai vähemmän "kyseenalaisia joustavuuslaboratorioita".

Timosen mukaan tutkimuksellisesti merkittävin on tulos, jonka mukaan viime vuosina työpaikoilla yleiset organisaatio- ja työtapojen uudistukset erilaistavat paikallisen sopimisen malleja merkittävästi toisistaan.

Esimerkiksi yrityksen johto voi haluta sopia työajoista ja kannustavan palkkauksen muodoista joko tiimin nokkamiehen tai luottamusmiehen kanssa.

Paikallisten sopimisten mallien erilaistuessa sopimisen vaikuttavuus ja tuloksellisuus poikkeaa aikaisempaa enemmän yrityksestä toiseen.

STT-IA
11.9.1997

POLITIIKKA -SIVULLE