Kulutuksen suuntaa muutettava

UNDP: Vauraus jakautuu entistä epätasaisemmin


Viime vuosikymmenien aikana tapahtunut kulutuksen räjähdysmäinen kasvu on nostanut myös monien kehitysmaiden asukkaiden elintasoa ja pidentänyt esimerkiksi heidän elinikäänsä huomattavasti. Toisaalta kehitys on menossa yhä vääristyneempään suuntaan: kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on entisestään kasvanut.

Tämä tosiasia heijastuu räikeästi myös maiden välistä kulutusta vertailtaessa, sanoi YK:n kehitysjärjestön UNDP:n apulaisjohtaja Jan Mattsson esitellessään tiistaina Helsingissä järjestön laatimaa raporttia ihmisten elinehtojen nykytilasta maailmassa. Selonteon huomion kohteena oli tänä vuonna kulutus.

Kärjistyneimpänä vaurauden epäsuhde näkyy vertailtaessa maailman kaikkein rikkaimpia kaikkein köyhimpiin.
- Maailman kolmella rikkaimmalla ihmisellä on enemmän varallisuutta kuin 48 köyhimmällä maalla yhteensä, Mattsson kertoi.

- Koko Kiinan bruttokansantuote eli 1,2 miljardin ihmisen vuotuinen tuotto on yhtä suuri kuin maailman 86 rikkaimman ihmisen varallisuus.

Koko maailman kulutus oli viime vuonna 132 000 miljardia markkaa; kulutus on näin kaksinkertaistunut vuodesta 1975 ja peräti kuusinkertaistunut vuoteen 1950 verrattuna.

Se on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti: maailman rikkain viidennes nielee 86 prosenttia kaikista hyödykkeistä, kun taas köyhimmälle viidennekselle jää vain vaivaiset 1,3 prosenttia.

- Esimerkiksi Afrikassa kulutus on laskenut 20 prosenttia viimeisten 25 vuoden aikana. Se merkitsee vähemmän ruokaa perheiden käyttöön, vähäisempää koulutusta ja entistä vähemmän terveyspalveluja, Mattsson luetteli.

Köyhät maksavat

Epäoikeudenmukaisuus ei jää pelkästään hyödykkeiden epätasaiseen jakautumiseen.

- Ironista kyllä köyhien maiden asukkaat saavat maksaa tavallaan kaikkein korkeimman hinnan rikkaiden maiden kerskakulutuksesta, ennen muuta ympäristövaurioiden muodossa, Mattson sanoi ja mainitsi esimerkkinä hiilidioksidipäästöt, joita teollisuusmaat etupäässä tuottavat mutta joiden vaikutukset tuntuvat vakavimmin monissa köyhissä maissa.

- Kasvihuoneilmiön myötä esimerkiksi Bangladesh on vaarassa menettää jopa 17 prosenttia maa-alastaan ja monet pienet saarivaltiot voivat kokonaan vajota veden alle, hän huomautti.

Kulutus ei sinänsä pahaa

Mattsson painotti, ettei UNDP pidä kulutusta sinänsä pahana, päinvastoin kasvu luo lisävaurautta jaettavaksi tarvitseville.
- Me haluamme kuitenkin kulutusta, joka ei tuhoa ympäristöä ja joka jakautuu tasaisemmin kansalaisten kesken.

Hän huomautti myös, että oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen on mainittu jo YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Niinpä järjestö edellyttääkin, että tietyn tasoinen vähimmäiskulutus on taattava kaikille maailman ihmisille, myös kaikkein köyhimmille.

UNDP haluaa vuosittaisella selonteollaan herättää keskustelua juuri kulutuksen suunnasta. Mattssonin mukaan yhteiskunnalla on myös tehokkaita keinoja muutoksen aikaansaamiseksi.

- Esimerkiksi Ruotsissa on saatu teollisuuden rikkipäästöt selvään laskuun ympäristöverojen avulla. Yhdysvalloissa taas tilanne on kohentunut huomattavasti, kun lehdistö on alkanut julkistaa teollisuuden päästötilastoja, Mattson kertoi myönteisestä kehityksestä.

Työttömyys Suomen ongelmana

Kehitysjärjestö mittaa selonteossaan maailman elinoloja vertaamalla ihmisten käytettävissä olevia tuloja, mutta myös koulutustasoa ja eliniän odotusta.

Listan lopusta löytyvät afrikkalaiset maat Sierra Leone, Niger, Burkina Faso, Mali ja Burundi kun taas kärjessä ovat Kanada, Ranska, Norja, Yhdysvallat ja Islanti. Suomi on heti Islannin jälkeen 6. tilalla.

- Suomen kohdalla kehitys on ollut myönteistä; vielä vuonna 1960 Suomi oli 17. sijalla ja nyt siis kuudentena. Vaikka tulotaso ei Suomessa olekaan kärkipään luokkaa, tulot jakautuvat Suomessa tasaisemmin kuin missään muussa teollisuusmaassa. Sen sijaan työttömyys on edelleen Suomen suuri ongelma, Mattsson sanoi.

Ruotsi on listalla 10. sijalla. Matssonin mukaan hänen kotimaansa sijaa painaa alas esimerkiksi Suomea alhaisempi koulutustaso.

Rikkaiden maiden köyhät

Järjestö on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mitannut erikseen köyhyyttä myös 17 rikkaimmassa teollisuusmaassa. Tässä "inhimillisen köyhyyden" tilastossa otetaan huomioon myös sosiaalinen syrjäytyminen, joka johtuu pitkäaikaisesta työttömyydestä.

Tilaston mukaan eniten köyhiä on Yhdysvalloissa, missä 16,5 prosenttia väestöstä elää UNDP:n määrittelemässä köyhyydessä. Suomi on tässäkin tilastossa 6. sijalla, kun taas kärkipaikkaa pitää Ruotsi ennen Hollantia ja Saksaa.

Suomi elämänlaatuindeksin kärjessä

Suomi sijoittuu kuudennelle sijalle YK:n elämänlaatuarviossa. Kun mukaan otetaan myös naisten tasa-arvon toteutuminen, nousee Suomi viidennelle sijalle.

Elämänlaatuarvioon otetaan mukaan terveys, koulutustaso, elinikäodote ja tulot. YK julkisti keskiviikkona uusimman arvionsa, joka perustuu vuoden 1995 luvuille.

Ensimmäisenä luettelossa on Kanada, toisena Ranska, kolmantena Yhdysvallat ja neljäntenä Islanti. Ruotsi on kymmenentenä ja Tanskan sijaluku on 18.

Kun myös naisten tasa-arvoa on mitattu, on Kanada edelleen ykkönen. Norja on kivunnut toiseksi ja Ruotsi kolmanneksi. Islanti on neljäs ja Suomi viides. Yhdysvallat sijoittuu tässä kuudenneksi ja Ranska seitsemänneksi.

STT-IA
11.9.1998

ULKOMAAT -SIVULLE