Uusi käytäntö jo vuoden 2000 presidentinvaaliin?

Vaalirahoitukseen halutaan lisää avoimuutta

Valiokunta ottaa kantaa vaalirahoitukseen torstaina hallituksen vaalilakiesityksestä antamassaan mietinnössä. Hallitus ei ollut esittänyt muutoksia vaalirahoituksen julkisuuteen. Valiokunta myöntää, että vaalirahoituksen julkistamisen kattava ja aukoton sääntely on hankalaa, koska rahoituksen ja tuen muodot ovat varsin moninaiset.

Valiokunta korostaa kuitenkin asiaa politiikan uskottavuuden ja kansalaisten luottamuksen kannalta. Sen mielestä vaalirahoituksen avoimuutta tulee lisätä kaikissa vaaleissa. Avoimuuden tulee valiokunnan mielestä koskea paitsi valituksi tulleita myös muita ehdokkaina olleita sekä puolueita ja valitsijayhdistyksiä.

Perustuslakivaliokunta patistelee aloittamaan lainmuutosten valmistelun mahdollisimman pian. Presidentinvaalit soveltuvat sen mielestä uuden käytännön aloittamiseen hyvin, koska niissä ehdokkaita on vähän.

Vasemmistoliitto ja vihreät julkistavat

Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä oli useita vaalirahoituksen avoimuutta koskevia aloitteita. Asia on herättänyt keskusteluja ja johtanut myös päätöksiin muutamissa puolueissa. Vasemmistoliitto aikoo vaatia ehdokkailtaan etukäteen lupauksen julkistaa eri tahoilta saamansa vaaliavustukset. Asiasta päätettiin viime kevään puoluekokouksessa. Päätöksessä ei vedetty vielä rajaa, minkä suuruisia summia ilmoitusvelvollisuus koskee.

Vihreä liitto on päättänyt, että ehdokkaiden on julkistettava saamansa yli 5 000 markan lahjoitukset. Samaa rajaa Irina Krohn (vihr) tarjosi lakiin valiokunnan käsittelyssä olleessa aloitteessa.

Eurovaaleissa samat ehdokkaat koko maassa

Hallituksen esityksestä poiketen valiokunta esittää, että europarlamentin vaaleissa ehdokkaat voitaisiin asettaa vain valtakunnallisesti. Hallitus oli esittänyt entisen käytännön jatkamista, eli puolueet voisivat itse valita valtakunnallisen tai vaalialueittaisen ehdokasasettelun.

Valiokunta totesi, että todellista tarvetta vaalialueittaiselle ehdokasasettelulle ei ole ollut ja lisäksi puolueille annettu valintamahdollisuus olisi poikkeus normaalista.

Ahvenanmaan edustaja Gunnar Jansson yritti ajaa lakiin muutosta, jonka nojalla yksi EU-parlamentin suomalaispaikoista varattaisiin Ahvenanmaan edustajalle. Ehdotus ei saanut muiden tukea. EU-vaaleja lukuunottamatta valiokunta ei ehdota suuria muutoksia hallituksen esitykseen.

Uuden lain myötä vaalipiirijako muuttuu maakuntakohtaiseksi, minkä vuoksi kymmenen kuntaa muuttaa vaalipiiriään. Vanha jako on kuitenkin käytössä vielä ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Useita vaaleja samaan aikaan?

Perustuslakivaliokunta patistaa hallitusta selvittämään myös, voitaisiinko joitakin vaaleja järjestää samaan aikaan. Kimmokkeena asialle on ollut edessä oleva vaalien suma: vuosina 1999 ja 2000 sattuu puolentoista vuoden jaksolle eduskuntavaalit, europarlamentin vaalit, presidentinvaali ja kunnallisvaalit.

- Näin monien vaalien kasautumisesta lyhyen ajan sisälle saattaa aiheutua ongelmia, jotka voivat vähentää demokratian toimivuutta ja politiikan arvostusta, valiokunta perustelee.

Tavoitteena parempi suhteellisuus

Perustuslakivaliokunta patistaa hallitusta selvittämään myös ongelmat, joita liittyy suhteellisuuden toteutumiseen eduskuntavaaleissa, ja esittämään tarvittaessa tilannetta parantavia muutoksia. Valiokunta arvioi itse, että "suhteellisuuden entistä parempi toteutuminen voi osaltaan parantaa myös poliitikkojen uskottavuutta ja lisätä kansalaisten kiinnostusta vaaleja kohtaan".

Nykyistä käytäntöä ovat arvostelleet erityisesti pienet ja keskisuuret puolueet. Pienissä vaalipiireissä pienten puolueiden on vaikea saada ehdokkaitaan läpi, koska todellinen äänikynnys voi niissä olla jopa yli 10 prosenttia.

STT-IA
11.9.1998