Goodbye gateway!


Suomen gateway-asema on pian historiaa. Ruplakuplan puhjettua kauppa ei kauaa kannata, vaan edessä on tuotannon käynnistäminen rajan takana. Selviytyäkseen kriisistä ja uhkaavasta työttömyydestä Venäjä tarvitsee suoria investointeja sekä yksityisellä että julkisella rahalla, korostavat Venäjän asiantuntijat professori Tauno Tiusanen ja apulaisprofessori Timo Aarrevaara.

Yksi aikakausi on päättynyt ja uusi on alkamassa, arvioi professori Tauno Tiusanen Lappenrannan teknisestä korkeakoulusta Venäjän tilannetta. Kansainvälinen luottokelpoisuus meni kun valtio ei pystynyt hoitamaan raha-asioitaan, hän tiivistää.

- Ensimmäinen vaihe markkinareformista on ohi ja siinä tehdyt virheet ovat pöydällä.

Yksi virheistä on ollut se, että ulkomaisia investointeja ei ole riittävästi houkuteltu maahan. Järjestelmä ja asenne on pikemminkin johtanut tilanteisiin, joissa investointeja on hankaloitettu. Tiusanen kertoo esimerkin Coca-Colan tehtaasta, jonka paloturvallisuutta palokunta ei pystynyt turvaamaan, ellei saanut parin vuoden juomia itselleen.

Ruplan kupla puhkesi

Suomen kannalta merkitsevintä on se miten käy omalle Venäjän kaupallemme. Tiusasen mukaan kaupan kehitys riippuu paljolti siitä mihin rupla lopulta devalvoituu.

Hän muistuttaa myös, että tilanne ei näytä niin dramaattiselta eikä myöskään yllätykselliseltä, jos katsotaan parin-kolmen viime vuoden tapahtumia.

Vaikka rupla nimellisesti devalvoitui, niin reaalisesti se revalvoitui vuosina 1995-96 jopa 60 prosenttia, laskee Tiusanen. Tämä johtui muun muassa siitä, että inflaatio kompensointui nominaalisilla devalvaatiolukemilla.

Syntynyt kupla teki tuonnin Venäjälle erittäin edulliseksi. Tästä hintatuesta myös Suomessa saatiin nauttia. Venäjällä seurauksena oli kuitenkin paikallisen teollisuuden kuoleminen ja kaatuminen kannattamattomana. Tätä virhettä markkinat korjaavat nyt ruplan menettäessä arvoaan.

Suurtyöttömyys uhkana

Yrityskuolemista tuskin kuitenkaan vielä päästään. Apulaisprofessori Timo Aarrevaara Tampereen yliopistosta näkee, että Venäjää on uhkaamassa suurtyöttömyys. Yrityksiä menee nurin, jos IMF:n suositukset pannaan täytäntöön Venäjällä, mutta yhtä lailla niitä menee nurin ellei suosituksia noudateta, hän kuvaa.

Aarrevaaran mukaan EU:n etu olisikin nyt panna jäihin kaikki E18 transitio-hankkeet ja keskittää tuki suuriin rakennushankkeisiin Venäjälle, jotta työttömyyttä voitaisiin lievittää.

Suomelle, ja eritoten gateway-asemansa varaan laskeneelle Kaakkois-Suomelle, muutos on kova. Laskettiin liian paljon olemassa olevien trendien varaan, epäilee Tiusanen.

Suomen infrastruktuurin sijaan olisi ryhdyttävä kehittämään ja rahoittamaan teitä ja satamia Venäjällä ja ryhdyttävä suoriin investointeihin.

Aarrevaara puhuukin yhteiskunnallisesta evoluutiosta.
- Kehityksessä mukana pysyminen edellyttää, että pystytään muuttamaan omaa kurssia eikä sitouduta vanhoihin tavoitteisiin.

Suoria investointeja tarvitaan

Jo nyt on nähtävissä, että tavaravirrat Suomesta Venäjälle vähenevät. Tiusanen muistuttaa, että Venäjällä on reformikaudella ollut jatkuva kauppataseen ylijäämä. Se ennakoisi, että vienti Venäjälle enintään notkahtaa, muttei kokonaan romahda.

Ruplan devalvoitumisen myötä tavaroiden ja palveluiden tuottaminen tulee kuitenkin pikkuhiljaa kannattavammaksi Venäjän kuin Suomen puolella. Kehitys kaipaa kuitenkin voimakasta tukea.

- Kuka ikinä tulee hallitukseen, niin heidän pitäisi luoda erittäin houkutteleva ohjelma suorille investoinneille.

Tarvitaan selvät verolait ja sellaiset lakien valvojat, jotka perivät perittävänsä sivistyneesti, eikä pistooli kourassa, Tiusanen kuvailee. Ulkomaisia investointeja olisi houkuteltava myös verovapailla vuosilla.

Tulevaisuuden kehitys riippuukin paljolti siitä millä tavoin tuleva hallitus pystyy hankkimaan maahan investointeja. Myös suomalaisten etu on nähdä uusi tilanne ja olla mahdollisimman hyvin kehityksessä mukana, korostavat tutkijat.

PETE PAKARINEN
11.9.1998

POLITIIKKA -SIVULLE