 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Venäjän kriisi vaikuttaa Viron talouteen
Venäjän kriisi on vähentänyt Viron ulkomaankauppaa. Vaikeudet heijastuvat maan talouteen ja kuluttajahinnat ovat laskeneet hiukan. Viro ehkä kuitenkin selviää, jos Euroopan yhteisön maat eivät ajaudu vaikeuksiin.Viron tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa putosivat sekä vienti- että tuontiluvut. Vienti väheni 16 prosenttia ja tuonti 9 prosenttia. Heinäkuun ulkomaankaupan alijäämä oli 2,4 miljardia Viron kruunua (vajaat miljardi mk). Vienti Venäjälle väheni voimakkaimmin heinäkuun kahden viimeisen viikon aikana eli samaan aikaan kun Venäjän raha- ja valuuttamarkkinat alkoivat ajautua lopulliseen romahdukseensa. Heinäkuun lopulla polttoaineiden, paperin ja kemian tuotteiden vienti alkoi lopahtaa täydellisesti. Ulkomaankaupan vaikeudet heijastuivat elokuussa Viron kuluttajahinnoihin, jotka alenivat heinäkuuhun verrattuna 0,1 prosenttia. Tavarakaupan hinnat alenivat 0,2 prosenttia ja palvelujen 0,1 prosenttia. Ruoka halpeni 0,5 ja liikenne 0,6 prosenttia. Luvut ovat pieniä, mutta kertovat Viron talouden hyytymisestä. Kuluttajahinnat ovat nimittäin vuodessa nousseet keskimäärin 9,6 prosenttia ja julkisen vallan säätelemät hinnat jopa 13,6 prosenttia. Viro selviää Venäjän viennin romahduksestaViron pääministerin Mart Siimannin erityisavustajan Heido Vitsurin mukaan Venäjä on viime aikoina ollut nopeimmin kasvava markkina-alue Viron taloudelle. Viime vuonna Venäjän osuus Viron viennistä oli 16 prosenttia. Lisäksi tuotteita vietiin Venäjälle naapurimaiden kautta, koska siten vältettiin kaksinkertaiset tullimaksut.Erityisesti Ukrainaa käytettiin vientireittinä Venäjälle, mutta nyt Ukrainakin on Venäjän vuoksi vaikeuksissa. Vitsurin mukaan myös Liettua ja Latvia ovat alttiimpia Venäjän kriisin vaikutuksille kuin Viro. Viron maito- ja kalatalouden tuotteet ovat suurimmissa vaikeuksissa viennin Venäjälle tyssättyä kuin seinään. Syntyvä ylituotanto johtaa hintojen laskuun ja kansantuotteen putoamiseen. Jos kriisi on lyhytaikainen, yrityksille tulee vaikeuksia, mutta sen vaikutus Viron kansantalouteen jää 1-2 prosenttiin Vitsurin mukaan. Erityisavustaja Vitsur arvioi, että Viro selviää nykyisestä tilanteesta, jos EU-markkinat kasvavat normaalisti. Jos lama koettelee myös EU-maita, on Virollakin mittavia ongelmia. Tai sitten ei selviäVitsurin arviota voinee pitää melko optimistisena, kun muistetaan, että Viron talous on tosiasiassa edelleen melkoisessa rapakunnossa, eikä sen kriisinsietokyky voi olla mitenkään hyvä. Maa on kokenut tällä vuosikymmenellä nopean poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen rakennemuutoksen, joka edelleen jatkuu.Maassa on nähty talouskasvun ohella hurjaa keinottelua, työttömyyttä, kurjistumista, äkkirikastumista ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Viron itsemurhaluvut ovat kohonneet 46 prosenttia vuodesta 1989 ja ylittävät nykyään komeasti Suomen tason. Viro soveltaa valuuttapolitiikassaan ns. valuuttahallintojärjestelmää. Kruunu on sidottu kiinteällä kurssilla Saksan markkaan ja kaikilla liikkeellä olevilla kruunuilla on täysi kate Viron keskuspankin valuuttavarannossa. Järjestelmä ei ole haavoittumaton, vaan se edellyttää ainakin riittävää valuuttavarantoa, uskottavaa talousohjelmaa ja toimivia pankkilaitoksia. Lihakombinaatissa sullotaan lihaa suoleenHK Ruokatalon toimitusjohtaja Simo Palokangas uskoo, että Baltian kehittyminen jatkuu nykyisistä markkinahäiriöistä huolimatta. Yhtiön elokuussa hankkima Rakveren Lihakombinaatti on tosin joutunut alentamaan suosikkituotteidensa hintoja 7 prosentilla menekin takaamiseksi.Rakvere on markkinajohtaja Baltiassa ja sen markkinaosuus on Virossa noin 40 prosenttia. Vielä heinäkuussa tilanne näytti erittäin hyvältä. Heinäkuun liikevaihto oli yli 70 miljoonaa kruunua ja viennin osuus siitä lähes 30 prosenttia. Viennistä meni melkein puolet Ukrainaan ja Venäjälle lähes 12 prosenttia. Rakveren kombinaatin johtaja Peeter Maspanovin mukaan yrityksen vienti Venäjälle ja Ukrainaan on tänään puhdas nolla. Yhtiö uskoo kuitenkin pystyvänsä korvaamaan Venäjän viennin vähentymisen tuotantojärjestelyin ja etsimällä tuotteille uusia vientimarkkinoita. Turismista tulojaSuomalaisten turistien määrä sentään vielä kasvaa, vaikka ei enää kovin nopeasti. Määrä on kasvanut 3 prosenttia viime vuodesta. Tämän vuoden alkupuoliskolla Virossa vieraili 840 000 suomalaisturistia.Muiden lähinaapurien määrä puolestaan on kovassa kasvussa, ruotsalaisiakin kävi vuoden toisella neljänneksellä 32 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Alkuvuodesta Virossa vieraili hieman yli 100 000 ruotsalaista. Kaikkiaan turistien määrä on tänä vuonna kasvanut noin 15 prosenttia. Euromaat senkun porskuttaaSuomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala sanoi viimeisimmän Markka&Talous -lehden julkistamistilaisuudessa 9.9.1998, että nykytiedolla Aasian ja Venäjän kriisit eivät uhkaa romuttaa teollisuusmaiden talouskasvua. Tosin hän myönsi, että erityisesti yleisen luottamusilmaston eli ihmisten odotusten ennustaminen on vaikeaa.Tilannetta arvioitaessa on Vanhalan mukaan yhtä vaarallista vähätellä tai liioitella ongelmia. Hänen arvionsa mukaan Venäjän toipuminen kriisistä ei tule olemaan helppoa ja tulee kestämään pitkään. Saksan keskuspankin pääjohtaja Hans Tietmeyer sanoi 8.9.1998, että yhteinen valuutta euro on suojannut 11 euromaata markkinoiden viime aikojen epävakaudelta. Tietmeyerin mielestä euro-alue nähdään nyt turvallisena satamana. Vahvat puolet saattavat kuitenkin Tietmeyerin mukaan nopeasti muuttua heikoiksi, jos euromaat tekevät virheitä. Tietmeyrin mielestä Venäjän on pantava itsensä järjestykseen. Hänen mukaansa Venäjä tosin merkitsee maailman taloudelle paljon vähemmän kuin esimerkiksi Japani. Nämä ovat mukavan rauhoittavia lausuntoja, mutta Vanhalalla ja Tietmeyerilla onkin molemmilla oma lehma ojassa.
HEIKKI JANTUNEN Lähteet: STT
|
TALOUS -SIVULLE