”Helikoptereiden valuuttakustannuksia vaikea arvioida”


Puolustusministeriön mielestä suunniteltuun helikopterihankintaan liittyvien valuuttakurssi- ja indeksimuutosten aiheuttamia lisäkustannuksia ei voida arvioida täsmällisesti. Rahoitustarpeeseen vaikuttaa mm. se, miten suuri osa hankinnoista tulee olemaan valuuttamääräistä.

Helikoptereiden ja niihin liittyvän rakentamisen kustannuksiksi arvioidaan 5,6 miljardia markkaa.

Vuosille 1999-2006 ajoittuvan hankinnan menot olisivat pienimmillään 22 miljoonaa ja suurimmillaan 1 450 miljoonaa markkaa vuodessa. Myöhemmin tarvittaisiin vielä 1,5 miljardin markan lisävaltuus. Sillä hankittaisiin mm. asejärjestelmiä, ampumatarvikkeita, elektronisia lisälaitteita, varaosia ja tutkia.

Vuosittaiset käyttökustannukset puolustusministeriö arvioi 370 miljoonaksi markaksi. Tämä summa kuluu mm. koneiden ylläpitoon ja palkkoihin vuonna 2008, kun koko helikopterijärjestelmä on otettu käyttöön.

Henkilöstöä tarvitaan 300-400. Palkkakustannukset olisivat noin 150 miljoonaa markkaa vuodessa.

Eduskunta sai tiistaina puolustusministeriöltä selvityksen helikopterihankinnasta. Kansanedustajille jaettu 13-sivuinen selvitys ei sisällä mitään varsinaisesti uutta tietoa. Siinä annetaan kuitenkin vastauksia niihin kysymyksiin, joita eduskunta asetti pudottaessaan helikoptereiden tilausvaltuuden joulun alla hyväksytystä varsinaisesta talousarviosta.

Eduskunta aloittaa helikopterihankinnan uuden käsittelyn torstaina, jolloin lisäbudjetista käydään lähetekeskustelu.

Hallituspuolueidenkin ryhmissä on kansanedustajia, jotka suhtautuvat hankintaan epäillen. Vasemmistoliitto on suhtautunut nyreästi taisteluhelikoptereiden hankintaan, eikä päätös ole läpihuutojuttu myöskään vihreiden ja SDP:n riveissä.

Joidenkin edustajien mielestä kallis hankinta uhkaa lisäksi näivettää puolustusvoimien muun kehittämisen.

Pelastustehtäviin luvataan virka-apua

Syksyn budjettimietinnössä kaivattiin selvitystä kuljetus- ja taisteluhelikoptereiden määrien tarkasta suhteesta. Tarkkoja lukuja ei puolustusministeri Anneli Tainan (kok) allekirjoittamassa paperissa kuitenkaan ole, koska koneiden määrä riippuu niiden koosta.

Kuljetushelikoptereita tarvitaan selvityksen mukaan 20-30 kappaletta. Niitä suojaamaan halutaan saattotehtäviin varustettuja taisteluhelikoptereita 9-15 kappaletta. Ostoslistalla on lisäksi 2-4 kevyttä koulutushelikopteria.

Kaupan edellytykseksi asetetaan sen ulkomaista osuutta vastaavat täysimääräiset vastaostot Suomesta.

Puolustusministeriön mukaan helikopterihankinnassa pyritään luomaan koptereille huolto- ja korjausvalmiudet kotimaahan. Osa koneiden rakenteiden valmistuksesta ja kokoonpanosta tapahtuisi niin ikään kotimaassa.

Kuljetushelikopterit aiotaan varustaa metsäpalon sammuttamiseen tarvittavin laittein. Virka-apua voidaan antaa myös erilaisissa onnettomuuksissa potilaiden kuljettamiseen tai ihmisten evakuoimiseen.

Valmiusprikaateilla useita eri tehtäviä

Eduskunta on halunnut tietoja myös helikopterihankinnan vaikutuksesta puolustuspolitiikan kokonaisuuteen ja Suomen henkilömiinapolitiikkaan.

Puolustusministeriön selvityksessä toistetaan jo turvallisuuspoliittisessa selonteossa esitetty uhkakuva eli yllättävä strateginen isku. Puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund on puhunut "kaappauksenomaisesta yllätyshyökkäyksestä", jonka ilmeinen kohde olisi valtiojohto.

Valmiusprikaateille annetaan selvityksessä neljä tehtävää. Niillä on tarpeen vaatiessa keskeinen merkitys torjuntataistelussa maan rajojen sisäpuolella.

Prikaatit toimivat myös pelotteena kehittyvän kriisin aikana. Valmiusjoukkoja tarvitaan lisäksi Suomen kansainvälisessä kriisinhallintapolitiikassa. Helikoptereita voidaan niin ikään käyttää erilaisissa pelastustehtävissä.

Puolustusministeriö haluaa pitää jalkaväkimiinoista luopumisen ja helikoptereiden hankinnan tiukasti erillään toisistaan. Helikopterit eivät selvityksen mukaan korvaa miinoja, mutta järjestelmät täydentävät toinen toisiaan.

STT-IA
18.2.1998

POLITIIKKA -SIVULLE