Viikonlopun politiikkaa


Väyrynen perustaisi EU:n valmiusjoukot

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen perustaisi EU:lle yhteiset monikansalliset valmiusjoukot. Väyrysen mukaan joukot voisi lähettää nopeasti kriisialueille ilman jäsenmaiden poliittisia päätöksenteko-ongelmia.

- Kysymyksessä ei olisi jäsenmaiden lähettämistä yksiköistä koostuva joukko-osasto, vaan alun perin unionin tasolle muodostettava yksikkö, johon yksittäiset sotilaat pestautuisivat suoraan, Väyrynen linjasi sunnuntaina Espoossa. Joukkojen ylläpidon Väyrynen rahoittaisi unionin budjetista.

Väyrynen arvioi, että yhteisen valmiusjoukon perustaminen saattaisi vapauttaa Suomen "ongelmallisesta tilanteesta". Hänen mukaansa Suomeen perustettu valmiusjoukko on alun perin tarkoitettu käytettäväksi taistelutehtävissä ulkomailla.

- Kun eduskunta ei ole tätä hyväksynyt, on pyrkimyksestä toistaiseksi luovuttu. Tämä ristiriita laukeaisi, jos Suomi olisi mukana perustamassa yhteistä valmiusjoukkoa, johon suomalaisetkin voisivat niin halutessaan värväytyä, Väyrynen sanoi.


Lundh syyttää työnantajia tukiaisilla keinottelusta

SAK:laisen Metallityöväen liiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (SDP) syyttää työnantajia keinottelusta ja työvoimapoliittisen koulutuksen väärinkäytöstä. Hän vaatii työministeriötä puuttumaan asiaan.
- Todellista työvoimakapasiteetin tarvetta käytetään keinottelemalla työvoimapoliittisen koulutuksen tuomilla tukiaisilla, Lundh sanoi sunnuntaina Joensuussa.

Lundh arvioi, että "julkisesti hyväksytty" työvoimalla keinottelu on yleistynyt vaarallisella tavalla.
- On laadittava todella oikeat pelisäännöt, muutoin sekä tuotannon että työllisyyden kehitys tullaan vääristämään pitkäksi aikaa useilla toimialoilla, hän huomautti.

Lundhin mielestä emoyhtiöillä ja tilaajilla on päävastuu harmaan talouden ja työvoimalla keinottelun kitkemisestä. Lundh sanoo, että keinottelu on kielletty kansainvälistä kauppaa säätelevän WTO:n säännöissä.
- Työnantajien ei kannattaisi nyt pilata sitä hyvää yhteishenkeä, joka on saatu aikaan kahdella peräkkäisellä laaja-alaisella tulopoliittisella sopimuksella, Lundh tähdensi.

Lundh laskee keinotteluksi myös määräaikaiset työsopimukset.
- Lyhytnäköistä toimintaa työnantajilta, hän luonnehti. Lundhin mielestä työvoiman arvostus olisi nostettava samalle tasolle muiden tuotannon panosten kanssa.


Skinnari: Tuloverokevennys kiristäisi ympäristöveroja

Toinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari (SDP) sanoo, että tuloverojen lisäkevennys tietäisi kireämpiä energia- ja ympäristöveroja. Vaikka Suomen talous on tuntuvasti kohentunut, valtionvelkaa on yhä liikaa palkansaajien verotaakan keventämistä ajatellen, sanoi Skinnari sunnuntaina Hämeen Sanomissa.

Skinnarin mukaan veroalea rajoittaa sekin, että viime vuonna valtio otti lisävelkaa 15 miljardia markkaa. Ministerin mukaan valtiolla on tällä hetkellä velkaa 418 miljardia markkaa eli 82 000 markkaa asukasta kohden. Asuntojen verollepanoa ei hallituksessa ole kaavailtu, sanoo Skinnari, jonka mukaan valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion raamit lyödään lukkoon maaliskuun kolmantena päivänä.


Kahri: Pitkäaikaistyöttömiä ei eläkejärjestelmän piiriin

TT:n Tapani Kahri tyrmää sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (SDP) aikomuksen siirtää kymmeniä tuhansia iäkkäitä pitkäaikaistyöttömiä eläkejärjestelmän piiriin. Kahrin mielestä pitkäaikaistyöttömien saama yhteiskunnan tuki tulisi aina olla tilastoinnista luettavissa siten, etteivät veronmaksajat ja työnantajat joudu ikään kuin tietämättään maksamaan kymmenien tuhansien ihmisten eläketurvaa.

- Jos heidät halutaan panna työttömyyssarakkeesta johonkin muuhun sarakkeeseen, ratkaisun sisällön pitää olla läpinäkyvä, toteaa Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) varatoimitusjohtaja Tapani Kahri sunnuntain Etelä-Suomen Sanomissa ja Satakunnan Kansassa.

Kahri pitää lisäksi pahana, että poliittiset päättäjät ja yleisö antoivat tukensa äskettäiselle pääkaupunkiseudun kuljettajalakolle. Hänen mielestään laittomat työtaistelut eivät saa kuulua työriitojen sovittelun piiriin, vaan ne tulisi ratkoa työtuomioistuimissa tai osapuolten kesken.


Saari ihmettelee täyttämättä jääneitä työpaikkoja

Valtiosihteeri Rauno Saaren mukaan työttömyyden uusia ongelmia ovat avoimet työpaikat, joihin ei löydy tekijöitä. Saari ihmettelee, miksi esimerkiksi rakennustöiden tekijöitä tai siivoojia on vaikea löytää. Saari sanoo, että viime syksynä työvoimatoimistossa oli kuukausittain avoimia työpaikkoja noin 30 000. Näistä 10 prosenttia osoittautui vaikeasti täytettäväksi.

- Merkilliseltä tuntuu, että vaikeasti täytettäviin työpaikkoihin kuuluvat rakennustyö sekä ammattinimikkeistä myyntiedustajat ja siivoojat. Nämä yhdessä edustavat peräti viidesosaa vaikeasti täytettävistä paikoista, Saari totesi lauantaina Raisiossa.

- Tämä on kiireellisimpiä ratkaistavia ongelmia. On mahdoton tilanne, jos työttömät ja avoinna olevat työpaikat eivät kohtaa, hän huomautti. Saari arvioi, että hallinto- ja toimistotyössä, teollisuudessa ja rakennustyössä on vaikeutena ollut heikko peruskoulutus tai työkokemuksen puuttuminen. Kuljetuksessa ja liikenteessä sekä kaupan ja palvelualan ammateissa ongelmat kulminoituvat Saaren mukaan työn ominaisuuksiin.


Väyrynen: EMU-päätöstä ei voi purkaa

Keskustan europarlamentaarikon Paavo Väyrysen mukaan hallituspuolueiden yksimielisyys EMU:n osalta merkitsee sitä, että huhtikuussa eduskunnassa tehtävää EMU-päätöstä ei voida purkaa uudessa eduskunnassa.
- On käynyt selväksi, että EMU toteutuu, liittovaltio-EU syntyy ja Suomi on siinä mukana, Väyrynen sanoi lauantaina Hämeenlinnassa.

Väyrynen arvioi, että EU:sta kehittyy liittovaltio ennen muuta siksi, että yhteisen raha- ja valuuttakurssipolitiikan rinnalle tarvitaan myös yhteinen finanssipolitiikkaa.

Myös keskustan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen ennakoi, että EMU merkitsee pitkää harppausta kohti EU:n liittovaltiokehitystä. Iisalmessa lauantaina puhunut Kääriäinen vaati hallitusta kertomaan, millaiseksi se näkee EU:n kehityksen yhteisen valuutan oloissa ja millaiseksi Suomen asema muodostuu.


Lipponen toivoo kopterihankinnat ratkaisuun

Pääministeri Paavo Lipposen (SDP) mielestä on hyvä asia, että eduskunta on ottanut tiukan linjan helikopterihankintoihin.
- Toivon, että asia saadaan ratkaisuun, hän sanoi lauantaina Oulussa.

Vihreän liiton puheenjohtaja Satu Hassi asetti lauantaina varaumia puolustusvoimien helikopterihankinnoille epäillen miljardien arvoisen hankinnan tarpeellisuutta tilanteessa, jossa naapurimaat supistavat puolustusbudjettiaan. Pääministeri totesi, ettei hän ollut tietoinen Hassin puheesta.

Kopterihankinta on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 1998-2006. Hallitus antoi perjantaina eduskunnalle lisäbudjettiesityksen, johon helikopterit ja muut uusien valmiusprikaatien hankintavaltuudet sisältyvät.


Vihreä liitto epäröi helikopterihankintaa

Vihreän liiton puheenjohtaja Satu Hassi asettaa varaumia Suomen puolustusvoimien helikopterihankinnalle. Hassin mukaan vihreät eivät hyväksy helikopterien tilausvaltuuksia, ellei hankinnan lopullisesta laajuudesta, oheisjärjestelmistä ja hinnasta saada päteviä selvityksiä.

Lisäksi puolue edellyttää hallitukselta periaatepäätöstä jalkaväkimiinoista luopumisesta.

Hassin mukaan vihreät eivät voi ainakaan allekirjoittaa avointa helikopterisekkiä - avointa piikkiä, jollaisen Ahon hallitus aikoinaan avasi Hornet-hankinnoille.

- Elämme aikaa, jona sotilaalliset uhkat ovat vähentyneet ja monet Euroopan maat vähentävät varustelumenojaan. Vihreiden mielestä ei ole mitään perustetta sille, että Suomi juuri nyt tekisi päätöksiä, jotka johtaisivat varustelumenojemme kasvuun, Hassi kirjoittaa.

Vihreät pitävät silti realiteettina, että Suomella tulee olemaan puolustusvoimat. Helikoptereita ei muutenkaan pidetä erityisen tuomittavana asejärjestelmänä muihin asetyyppeihin verrattuna.

Koonnut: IA
16.2.1998


POLITIIKKA -SIVULLE