Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Pellikka arvostelee kuljettajalakkoa

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Jarmo Pellikka arvostelee jyrkästi viikon kestänyttä pääkaupunkiseudun liikennelakkoa ja sen toteutustapaa. Pellikan mielestä valtiovallan olisi pitänyt puuttua laittomaksi tuomittuun lakkoon.

Pellikka sanoo STT:n haastattelussa, että lakon menettelytavat olivat täysin lainvastaisia ja vastaavaa on tapana kutsua anarkiaksi. Pellikka arvioi, että lakko kyseenalaisti Suomen työmarkkinoiden toimivuuden. Pellikka ennakoi, että kynnys toimia kuljettajajärjestöjen tavoin laittomasti madaltui.

Pellikka ihmettelee sitä, että laittomaksi tuomittu lakko sai laajaa tukea ja ymmärrystä tasavallan presidenttiä myöten. Tiistain Demarin mukaan presidentti Martti Ahtisaari kertoi pitäneensä kansalaisten tukea lakkoileville kuljettajille terveenä reaktiona.

Toimia Pellikka odotti erityisesti oikeusministeri Kari Häkämieheltä (kok). Pellikka arvelee, että poliitikot eivät puutu asioihin, joilla on kansalaisten ja tiedotusvälineiden tuki takanaan.
- Oikeusministerimme oli Tampereen tapahtumien jälkeen valmis rajoittamaan kansalaisten perusoikeuksia. Olisin toivonut, että hän olisi huomannut jonkinlaista lainvastaisuutta lakossakin, Pellikka sanoo viitaten nuorten ja poliisien yhteenottoihin Tampereella.

Pellikan mielestä siitä ei tule mitään, että sovittelukoneisto ja keskusjärjestöt rupeavat selvittelemään kaikkia laittomia lakkoja. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kuljettajien lakko päättyi sunnuntai-iltana osapuolten hyväksyttyä piirisovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen.


Suomen EU-jäsenmaksua rukattiin

Suomi maksaa viime vuodelta 161 miljoonaa markkaa arvioitua enemmän arvonlisäveroon perustuvaa jäsenmaksua EU:lle. Rahavaliokunta hyväksyi arviomäärärahan ylityksen keskiviikkona. Koko jäsenmaksun loppusumma jää kuitenkin 24 miljoonaa arvioitua pienemmäksi, sillä maksun bruttokansantuloon perustuva toinen osa jäi viime vuonna 185 miljoonaa markkaa budjetoitua pienemmäksi.

Alv-pohjainen maksu nousi 3 085 miljoonaan, bktl-maksu jäi 2 292 miljoonaan, eli yhteensä valtion budjetista EU:lle maksettiin viime vuonna 5 378 miljoonaa markkaa.

Syy heittoon on se, että etukäteen on vaikea arvioida tarkasti talouden ja arvonlisäverokertymän kehitystä. Niiden lisäksi EU kerää tuloja budjettiinsa unionin ulkopuolisesta kaupasta saatavat tullimaksut ja maataloustuotteiden tuontimaksut. Tämän vuoden budjetissa koko jäsenmaksu on yhdistetty yhdelle momentille. Arvioitu loppusumma on vajaat 5,8 miljardia markkaa.


Härmälä: Maatalouden kohtelu huononee EU:ssa

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä vaatii hallitusta jämäköitymään suhteessaan EU:n komission Agenda 2000 -esityksiin. Härmälä sanoi tiistaina maitovaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä, että vaikka Suomi on saanut korkean tason poliittisissa yhteyksissä tukea pohjoisen maatalouden tulevaisuuden turvaamiseksi, käytännössä asiat näyttävät kehittyvän entistä huonompaan suuntaan.

Härmälä viittaisi tietoihin, joiden mukaan EU:n komissio esittäisi maitotuotteiden hintojen laskemista 15 prosenttia. Vastineeksi jatkettaisiin säilörehumaissin tukea.
- Ehdotus on Suomelle äärimmäisen epäoikeudenmukainen. Maito on Suomessa suhteellisesti tärkeämpi maataloustuote kuin yhdessäkään muussa EU-maassa, Härmälä sanoi.

Härmälän mielestä Suomen on nopeasti esitettävä komissiolle vaatimus maissisäilörehun tuen ulottamisesta pohjoisissa jäsenmaissa nurmisäilörehuun tai muun vastaavan nurmituen käyttöönottoa.


Virrankoski syyttää Haavistoa Brysselin kortilla pelaamisesta

Europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski (kesk) syyttää kovin sanoin ympäristöministeri Pekka Haavistoa (vihr) ja suomalaisia ympäristöviranomaisia Ilkan haastattelussa. Virrankosken mukaan ministeri virkamiehineen on johtanut suomalaisia tietoisesti harhaan Natura 2000-ohjelmalla.

Ilkan mukaan Euroopan unioni sen paremmin kuin mitkään direktiivit eivät edellytä, että Suomen on otettava 15 prosenttia pinta-alastaan Naturaan, kuten Haavisto esittää. Hallituksen Natura-verkostoon jo ilmoittamat valtion luonnonsuojelualueet eli 7,6 prosenttia pinta-alasta, riittävät Virrankosken mukaan mainiosti täyttämään Suomen velvoitteet.

Virrankosken mielestä Suomen ympäristöviranomaiset pelaavat yhteen muutamien samanmielisten Brysselin virkamiesten kanssa samaan tapaan kuin taistolaiskommunistit vehkeilivät aikanaan Moskovan kanssa.

- Esimerkiksi puheet Suomen joutumisesta Naturan viivästymisen takia EY-tuomioistuimeen on vain keino yrittää ajaa Natura-ohjelmaa mahdollisimman laajana. Haavisto ja muutama EU:n virkamies pelaavat tässä yhteen. Suomesta on tarkoitus muodostaa Euroopan suojelureservaatti, Virrankoski sanoo.


Hägglund kiirehtii helikopterihankintaa

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund kiirehtii helikoptereiden tilausvaltuutusta koskevaa päätöstä. Hägglundin mukaan päätöksen venyminen pitkälle tulevaisuuteen voi vaarantaa Ruotsin kanssa suunnitellun hankintayhteistyön. Ruotsi on parhaillaan uusimassa kuljetushelikoptereitaan. Marraskuussa pyydettyjä tarjouksia arvioidaan loppukeväästä.

Myös presidentti Martti Ahtisaari näki yhteistyömahdollisuuksia Ruotsin kanssa valtiopäivien avajaispuheessaan viime viikolla. Yhteishankinta alentaisi Hägglundin näkemyksen mukaan koneiden kappalehintaa ja aikaansaisi myös säästöjä huollossa ja koulutuksessa.

Runsaat viisi miljardia markkaa maksava kuljetus- ja taisteluhelikopterien hankinta on osa valmiusprikaatien varustamisohjelmaa. Esitys tilausvaltuuksien myöntämisestä annetaan eduskunnalle lisäbudjetissa lähiviikkoina.

Hägglund täsmensi maanantaina poliittisten toimittajien lounastilaisuudessa myös uhkakuvia, joilla valmiusprikaatien käyttöönottoa perustellaan. Eräs sellainen voisi olla "kaappauksenomainen yllätyshyökkäys", jonka ilmeisin kohde olisi valtiojohto.

Koonnut: IA
12.2.1998


POLITIIKKA -SIVULLE