Niinistö uskoo euron vakauteen



Valtiovarainministeri Sauli Niinistö uskoo, että EMU syntyy ajallaan ja euro tulee olemaan vakaa jo alusta alkaen ja pysyy sellaisena.


Suomi 2000 ry:n EMU-seminaarissa keskiviikkona puhunut Sauli Niinistö pitää varmana EMU:n syntymistä ja yhteisvaluutta euron vakautta.

Niinistö ei allekirjoita euron tulemiseen kohdistuneita nk. markkinavoimien paineita.

Hän vertasi euron tuloa mm. markan ERM-kytkentään lokakuussa 1996. Tuolloin ennustettiin, että markka joutuu rahamarkkinoilla vaikeuksiin. Samoin Niinistö muistutti, että syksystä 1997 ennustettiin rahamarkkinoilla vaikeata, kun EMU:un pyrkivät maat yrittivät täyttää vaadittavat kriteerit.

- Tuolloin ennustettiin, että markkinat heiluttavat valuuttakursseja miten tahtovat. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut kummallaan kerralla, kuittasi Niinistö.

- Uskon, että euroalue syntyy ajallaan ja pysyykin vakaana, totesi Niinistö.

Aasian kriisi ei vaikuta

Valtiovarainministerin mukaan Aasian kriisi ei vaikuta EMU:n syntyyn, vaan pikemminkin korostaa sen tarvetta.
- Aasian kriisistä huolimatta markkinat uskovat EMU:n syntyyn aikataulussa.

Samalla linjalla oli seminaarissa puhunut Suomen Pankin johtaja Matti Korhonen, joskin hän sanoi, että Aasian kriisi voi vaikuttaa Euroopan pankkijärjestelmään, koska eurooppalaisilla pankeilla on enemmän rahaa kiinni Aasiassa kuin esimerkiksi Yhdysvalloilla.

Korhonen kuitenkin huomautti, että Aasian kriisistä huolimatta eurooppalainen pankkijärjestelmä kokee mullistuksia, jotka johtuvat nimenomaan EMU:n synnystä. Hän viittasi Meritan ja Nordbankenin fuusioon ja ennusti fuusioille jatkoa EU-maissa.

Kriteerit eivät ole olleet johtotähti

Sauli Niinistö sanoi, että valtiontalouden johtotähtenä eivät tällä hallituskaudella ole olleet EMU-kriteerit. Hänen mukaansa nyt harjoitettua politiikkaa olisi tehty ilman EMU:takin.

- Noudattamallaan politiikalla Suomi on ollut Euroopan paras EMU-oppilas, mutta samaa politiikkaa olisi noudatettu muutenkin.

Valtiovarainministeri ennusti, että 17.4. EMU menee läpi eduskunnassa.
- EMU-ratkaisusta ei tule suurta poliittista teatteria eduskunnassa, vaan se menee rauhallisesti läpi, Niinistö arvioi.

EMU:sta maalailtuihin riskeihin Niinistö suhtautuu rauhallisesti.
- Metsäteollisuuden dollaririippuvuus on vähentynyt, vientiteollisuutemme on kilpailukykyinen ja monipuolistunut. Esimerkiksi hi-tech -tuotteiden viennissä Suomi on maailmassa neljännellä sijalla.

Myös kilpailun Niinistö näki positiivisena tekijänä.
- Joudumme osallistumaan kilpailuun, mutta se merkitsee myös pääsemistä mukaan kilpailuun.

- Suomen kilpailukyky on sveitsiläisen tutkimuksen mukaan neljänneksi paras maailmassa ja paras Euroopassa. En ole siitä huolissani.

Uusi markkinatilanne

Pk-sektoria edustavan Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus otti myös kilpailun enemmänkin haasteena kuin ongelmana, vaikka ongelmiakin on.

Järventauksen mukaan kilpailukyvyn turvaaminen vaatii yrityksiltä nopeutta ja joustavuutta, sillä suuret yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja ulkoistavat toimintojaan.
- Yhä suurempi osa suurten yritysten tuotannosta siirtyy pienille yrityksille ja pienten ja keskisuurten yritysten kysyntä kasvaa.

- Toisaalta markkinariski ja vastuu sopeutumisesta uuteen tilanteeseen siirtyy entistä enemmän pienille yrityksille.

Sopeutumiskeinot suhdannevaihteluissa huolettavat

Järventausta huoletti kuitenkin suomalaisyritysten sopeutumiskeinot voimakkaissa suhdannevaihteluissa. Paljon puhuttuihin EMU-puskureihin hän ei oikein jaksanut uskoa, sillä niihin kerättävä summa - noin kuusi miljardia markkaa - vastaa vain hitusen yli prosenttia Suomen BKT:sta.

- Laman aikana BKT sukelsi jopa yli 12 prosenttia miinukselle. Kuusi miljardia on riittämätön summa ja keräämisvaiheessa se rasittaa yrityksiä ja haittaa työllistämistä. Ja kun lama tulee ekonomistit riitelevät ensin, olemmeko lamassa, ja poliittiset päätökset ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelut puskureiden käytöstä kestävät yritysten kannalta liian kauan. Yrityksillä ei ole aikaa odottaa, hän huomautti.

Yhtenä keskeisenä sopeutumisongelmana Järventaus pitääkin työmarkkinajärjestelmän joustamattomuutta.
- Keskitetty järjestelmä on ollut sopeutumiskyvyltään varsin heikko, koska työvoimakustannukset eivät jousta tilanteen mukaan.

- 90-luvun laman aikana työvoimakustannukset kasvoivat, vaikka BKT ei noussut juuri lainkaan. Työvoimakustannukset nousivat vuosina 1991-96 kumulatiivisesti 27,7 prosenttia ja BKT vastaavasti 0,4 prosenttia.

- Näin ollen jousto tapahtui työttömyyden kautta. Työ maksoi liikaa ja se näkyy työttömyystilastoissa, Järventaus sanoi.

ILKKA AHTOKIVI
13.2.1998


TALOUS -SIVULLE