Oppositio valmis yhteistyöhön valiokunnassa

Keskusta kaipaa selkeää vallanjakoa


Suurin oppositiopuolue keskusta pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan eduskunnan on saatava johtava rooli hallitusta muodostettaessa.

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho korosti tiistaina eduskunnan valtiosääntökeskustelussa, että neuvottelut hallituksen muodostamisesta pitää siirtää eduskunnan luottamuksen varassa toimivan henkilön käsiin.

Hallituksen valtiosääntöesityksen mukaan eduskuntapuolueet ja eduskuntaryhmät neuvottelisivat hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta ennen pääministerin valintaa, joka tapahtuisi eduskunnassa. Valinnan ajankohtaa ei määritellä.

Keskusta haluaa, että eduskunta äänestää pääministeristä jo varhaisessa vaiheessa. Ahon mukaan hallituksen pykäläehdotus on niin epämääräinen ja väljä, ettei sen pohjalta synny kestävää ja selkeää valtasuhdetta ylimpien valtioelinten välille.

Aho viestitti kuitenkin opposition halua neuvotella uudistuksen kiistakohdan muotoilusta perustuslakivaliokunnassa. Hän sanoi ymmärtävänsä, ettei paluuta viime vaalikaudella lepäämään jätettyyn ja nykyisen eduskunnan enemmistön hylkäämään vaihtoehtoon sellaisenaan ole.

Aho on valmis muuttamaan pääministeriehdokkaan nimikkeen hallituksen muodostajaksi, jos hallituspuolueet niin haluavat.
- Olemme lähteneet siitä, että olisi itseisarvo, jos tällaisesta uudistuksesta voitaisiin päättää täysin yksimielisesti, Aho sanoi.

Hän tähdensi pitävänsä henkilökohtaisesti yksimielisyyden saavuttamista täysin mahdollisena.

Presidenttipuolueen päätöksenteko hankalaa

Aho arveli, että SDP:ssa kärsitään nyt samasta vaivasta kuin keskustan puolella valtiosääntöuudistuksen alkuvaiheissa 1970-luvulla.
- Parlamentaarisen vallankäytön ja presidentinvallan suhdetta on vaikea nähdä objektiivisesti, kun tasavallan presidenttinä toimii omista riveistä valittu henkilö, Aho sanoi.

Myös perustuslakivaliokunnan jäsen Anneli Jäätteenmäki (kesk) arveli, että Kekkosen aikana maalaisliitto-keskusta oli Kekkosen vanki. Perustuslainkin muutoksia ohjaavat Jäätteenmäen mukaan usein pelkät valtapoliittiset laskelmat, eivät ihanteelliset lähtökohdat.

Jäätteenmäki näki SDP:n ottaneen itselleen perinteisen oikeiston roolin, kun se puhuu yhden henkilön eli presidentin vallan puolesta.
- SDP on tänä päivänä todellinen monarkistipuolue, Jäätteenmäki päätteli.

Markan poistamisesta tarvitaan erillinen esitys

Kristillisen liiton ryhmänjohtaja Jouko Jääskeläinen arvosteli hallituksen tavoitetta poistaa EMU:n vuoksi kokonaan perustuslaista maininta Suomen rahayksiköstä.

Asia olisi pitänyt Jääskeläisen mukaan käsitellä erillisenä esityksenä EMU-ratkaisun yhteydessä.

Nuorsuomalaisten Jukka Tarkka esitteli ryhmänsä varjoesityksen, jossa presidentin valtaoikeudet on siirretty eduskunnan valvonnassa toimivalle pääministerille. Eduskunta nimittäisi hallituksen ja määrittelisi sen toiminnan tavoitteet. Eduskunta valittaisiin ns. täsmävaalilla, jossa äänestäjä voisi asettaa paremmuusjärjestykseen useita ehdokkaita eri puolueiden ja ryhmien listoilta.

Nuorsuomalaisten mallissa on vain yksi koko maan kattava vaalipiiri. Kansanedustajien määrä laskisi sataan.

Vasemmistoryhmän Veijo Puhjo arveli pääministerin valinnan olevan hallituksen esittämässä muodossa edelleen liiaksi presidentin vallassa. Myös muiden ministereiden valinnan siirtämistä eduskunnalle tulisi hänen mielestään harkita.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka tuki hallituksen esittämää hallituksen muodostamismenettelyä. Hän kaipasi kuitenkin esitykseen muutosta, jossa nykyisestä eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta ja oikeuskanslerinvirastosta tehtäisiin erityinen kansalaisoikeusvirasto.

Omassa ryhmässään istuva Pertti Virtanen uskoi suurimpien puolueiden tähtäävän tiukkoihin raameihin sidottuun valtiosääntöön, jotta politiikka kiinnostaisi mahdollisimman vähän nuoria.

STT-IA
13.2.1998

POLITIIKKA -SIVULLE