Valtiosääntöuudistus vahvistaa parlamentarismia

Valtiosäännössä haetaan yksimielisyyttä



Oikeusministeri Kari Häkämies uskoo eduskunnan perustuslakivaliokunnan sorvaavan yksimielisen mietinnön valtiosääntöuudistuksesta. Häkämies arvioi keskiviikkona päättyneessä uudistuksen lähetekeskustelussa, että tällainen ratkaisu olisi kansakunnalle eduksi.


Pitkään valmisteltu uudistus hyväksytään nykyisessä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä, mutta seuraavassa eduskunnassa se vaatii taakseen kahden kolmasosan kannatuksen.

Häkämies uskoi, että nykyinen hallitusrintama saisi tämänsuuruisen enemmistön myös seuraavissa vaaleissa. Muutaman äänen eroon perustuva päätös ei kuitenkaan olisi tyylikäs ratkaisu.

Suurimman oppositioryhmän keskustan ja hallitusrintaman erimielisyys koskee eduskunnan valtaa pääministerin valinnassa. Keskustan mielestä pääministeriehdokas tai hallituksen muodostaja tulisi nimetä jo hallituksen muodostamisprosessin alkuvaiheessa.

Keskustelussa pohdittiin mm. ministereiden mahdollisuutta toimia samaan aikaan myös kansanedustajina. Useimmat puhujat pitivät tärkeänä sitä, että valtioneuvoston jäsenet pystyvät eduskunnan jäseninä perehtymään keskusteluun.

Valtiosääntöuudistus vahvistaa parlamentarismia

Uuden hallitusmuotoesityksen tarkoituksena on koota kaikki nykyiset perustuslait yhteen lakiin. Uudella perustuslailla vahvistetaan Suomen valtiosäännön parlamentaarisia piirteitä. Samalla se kaventaa monessa kohdin tasavallan presidentin valtaoikeuksia. Esityksessä muistutetaan, että presidentti säilyttää kuitenkin asemansa merkittävänä valtioelimenä.

Tavoitteena on saada jo aiemmin toteutetut valtiosäännön muutokset yhtenäiseksi ja ajanmukaiseksi kokonaisuudeksi. Uudistuksen tarkoituksena ei ole sinänsä muuttaa valtiosäännön perusteita. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan kyse on pikemminkin valtiosäännön korjauksesta ja huollosta.

Uusi perustuslaki on suunniteltu tulevaksi voimaan vuoden 2000 maaliskuun alusta. Koska kyse on perustuslain säätämisestä, lain sisällöstä on päätettävä nykyisessä eduskunnassa, ja sen jälkeen laki on jätettävä lepäämään.

Lopullisesti asiasta päättää ensi vuonna valittava uusi eduskunta. Silloin hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

Eduskunta hyväksyi viime vaalikaudella lepäämään jätettäväksi hallituksen esityksen valtioelinten eräitä valtaoikeuksia koskevaksi lainsäädännöksi. Vaalien jälkeen esitys kuitenkin hylättiin.

Pääministerin valinta puhuttaa eduskuntaa

Eduskunnassa uuden lain sisällöstä ollaan periaatteessa melko pitkälle yksimielisiä. Ainoa varsinainen jo ennalta kiistaa aiheuttanut kysymys on pääministerin valinta. Suurin oppositiopuolue keskusta ei ole ollut halukas hyväksymään asiaa hallituksen esittämässä muodossa. Keskustan mielestä eduskunta ei pääse tarpeeksi osallistumaan pääministerin valintaan.

Hallituksen esityksen mukaan valtioneuvoston muodostamismenettelyä uudistettaisiin siten, että eduskunta valitsisi pääministerin, ja tasavallan presidentti nimittäisi hänet. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun ehdotuksesta.

Presidentti antaa esityksen mukaan eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta sen jälkeen, kun puolueet ja eduskuntaryhmät ovat käyneet neuvotteluja valtioneuvoston kokoonpanosta ja ohjelmasta. Juuri tähän kohtaan keskusta ei ole tyytyväinen.

Puheenjohtaja Esko Aho on korostanut, että eduskunnan asema ei pääministerin valinnassa juuri muutu, jos ehdokkaan valinta siirtyy hallitusneuvottelujen loppuvaiheeseen. Hänen mielestään eduskunnan tulisi voida äänestää pääministeriehdokkaasta tai paremminkin hallituksenmuodostajasta heti hallituksen muodostamisen alkuvaiheessa.

Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että pääministeri tulisi valituksi, jos puolet annetuista äänistä kannattaisi valintaa. Jos ehdokas ei saisi vaadittavaa enemmistöä, asetettaisiin samassa järjestyksessä uusi pääministeriehdokas. Jollei tämäkään onnistuisi, eduskunnassa järjestettäisiin pääministerin vaali.

Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa

Esitys tuo tasavallan presidentin päätöksentekomenettelyyn muutoksia. Vastedes presidentti tekisi muodolliset päätöksensä yleensä valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Jos presidentti ei päättäisi asiasta ehdotuksen mukaisesti, asia palautuisi uuteen valmisteluun. Hallituksen esityksen antamisesta ja perumisesta presidentti voisi päättää vain valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti.

Käytännössä presidentti on varsin harvoin presidentin esittelyssä poikennut valtioneuvoston ehdotuksesta. Tosin usein kiistanalaisissa kysymyksissä on jo ennalta käyty keskusteluja, jotka ovat voineet vaikuttaa valtioneuvoston ehdotuksen sisältöön.

Myös kansainvälisiin suhteisiin liittyvät tasavallan presidentin valtaoikeudet muotoillaan uudelleen. Nykyisen hallitusmuodon mukaan Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti. Vastedes tämä kirjataan muotoon, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Esityksen mukaan valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta. Näistä kansainvälisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä ei ole enää ristivetoa, sillä sekä ulkopolitiikkaa että EU-asioiden valmistelua on nykyisinkin käytännössä hoidettu pitkälti esityksen mukaisella tavalla.

Presidentiltä on lähdössä myös omaperäinen asetuksenantovalta. Tarkoituksena on, että vastedes asetuksen antaisi hallitusmuodossa tai laissa annetun valtuutuksen perusteella tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö. Presidentti antaisi vastakin asetukset kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta. Perustuslakiin ei enää otettaisi säännöstä rahasta.

Nykyiset perustuslait kumotaan

Uuden perustuslain säätäminen merkitsee sitä, että nykyiset, alkujaan lähes 80 vuoden takaa peräisin olevat perustuslait kumotaan. Perustuslakejahan ovat vuoden 1919 hallitusmuoto, vuoden 1922 valtiopäiväjärjestys sekä vuonna 1922 säädetyt laki valtakunnanoikeudesta ja ns. ministerivastuulaki. Kansainvälisessä vertailussa Suomen kaltaiset usean perustuslain järjestelmät ovat harvinaisia. Yleensä valtiosääntö perustuu yhteen lakiin. Länsi-Euroopassa Suomen kaltainen järjestelmä on vain Ruotsissa ja Itävallassa.

Valtiosääntönormien hajaantuminen neljään lakiin on ollut ongelma. Selkeys ja johdonmukaisuus ovat heikentyneet, mihin ovat vaikuttaneet myös viime vuosien monet perustuslakien osauudistukset.

Hallitusmuotoa pidetään tärkeimpänä perustuslakina. Puutteena on esimerkiksi, että siinä ei käsitellä eduskunnan kokoonpanoa ja toimintaa. Toisaalta valtiopäiväjärjestyksessä taas on asioita, joita ei perustuslaissa tarvita.

Uusi hallitusmuoto jakaantuu 13 lukuun. Ne ovat valtiojärjestyksen perusteet, perusoikeudet, eduskunta ja kansanedustajat, eduskunnan toiminta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, lainsäädäntö, valtiontalous, kansainväliset suhteet, lainkäyttö, laillisuusvalvonta, hallinnon järjestäminen ja itsehallinto, maanpuolustus sekä loppusäännökset.

STT-IA
13.2.1998


POLITIIKKA -SIVULLE