Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Kysely: Joka toinen leikkaisi puolustusmenoista

Nelosen uutisten teettämän kyselyn mukaan 52 prosenttia suomalaisista leikkaisi puolustusmenoja, jos he saisivat päättää valtion menojen säästökohteista. Opiskelijoista 72 prosenttia karsisi maanpuolustuksesta.

Selvitys tehtiin 8.-11. maaliskuuta puhelinkyselynä, johon vastasi 932 ihmistä. Tutkimuksen toteutti Marketing-Radar.

Haastateltavilta kysyttiin, mistä valtion menoluokista he säästäisivät. Yrityksille jaettavaa tukea vähentäisi 29 prosenttia vastanneista. Kehitysapua leikkaisi joka neljäs. Muista säästökohteista kannatettiin eniten maataloutta (16 prosenttia vastaajista), opetus- ja kulttuuritointa (12 %), työttömyyskorvauksia (11 %) ja asumistukea (8 %).

Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi, miten valtion budjetti pitäisi tasapainottaa. Enemmistö eli 60 prosenttia vastaajista kannatti valtion menojen leikkaamista.

Valtion menoja leikkaisivat erityisesti johtavassa asemassa olevat ja opiskelijaperheet (69 prosenttia). Turkulaiset ja tamperelaiset eivät kannattaneet valtion menoleikkauksia yhtä innokkaasti kuin muualla asuvat.

Pääomaverotusta kiristäisi lähes joka kolmas. Ympäristö- ja energiaverotuksen tiukentamista kannatti 16 prosenttia vastanneista, ja 13 prosenttia nostaisi julkisia maksuja.

Väyrynen: Edellisissä vaaleissa vaiettiin EU:hun ja EMU:un liittymisestä

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen katsoo, että vuosien 1991 ja 1995 eduskuntavaaleissa vaiettiin tärkeistä edessä olleista päätöksistä. Väyrynen viittaa Suomen liittymiseen Euroopan unioniin sekä tulevaan päätökseen EMU:sta.

Väyrynen oli sunnuntaina Joensuussa sitä mieltä, että vaaleihin ajauduttiin "sammutetuin lyhdyin".
- Ennen vaaleja näistä vaalikauden tärkeimmistä ratkaisuista vaiettiin, Väyrynen huomautti.

Väyrynen sanoo, että "nyt lyhdyt on sytytettävä, jotta vastaavilta virheiltä vältyttäisiin". Väyrysen mukaan on turha väittää, että EU säilyy rahaliiton toteutumisen jälkeen valtioliittona.
- On kansanvallan periaatteiden mukaista, että tuleviin vaaleihin käytäessä poliittiset puolueet ja poliitikot ottavat kantaa siihen, millaisen liittovaltion he haluavat EU:sta kehittää, Väyrynen huomautti.

Kristilliset moittivat hallitusta vauhtisokeudesta

Suomen kristillinen liitto moittii hallitusta vauhtisokeudesta työttömyyden hoidossa. Taloudellinen kasvu ei ole poistanut sitä tosiasiaa, että työttömyys koskee yhä noin puolta miljoonaa suomalaista, muistuttaa kristillisten puoluehallitus julkilausumassaan.

Kristillisten mielestä korkeana pysyvä työttömyys ja kasvavat tuloerot ovat kansakunnan häpeä. Puoluehallitus haluaa hallitukselta linjamuutosta, jotta sosiaaliset ongelmat ja tuloerot eivät enää kasva.

Puoluehallitus vaatii myös maatalouselinkeinon turvaamista Suomessa.
- Tutkimusten mukaan 58 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan lisätukea maataloudelle, huomautetaan julkilausumassa.

Kristillisten puoluehallituksen kokouksessa Helsingissä vaadittiin myös lasten suojaikärajojen säilyttämistä nykyisellään ns. seksuaalirikoslaissa. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Väyrynen: Suomi varustautuu ulkomaisiin operaatioihin

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk) mielestä helikopterihankinnassa on kyse pyrkimyksestä liittää Suomi kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön.
- Minun tulkintani on, että tässä valmistaudutaan siihen, että suomalaiset joukot osallistuisivat taistelutehtäviin ulkomailla, Väyrynen arvioi lauantaina Tampereella.

Suomen puolustamiseen näin suurta helikopterimäärää ei tarvita. Saman rahan käyttäminen muuhun maanpuolustustyöhön, esimerkiksi alueelliseen maanpuolustukseen ja ilmapuolustukseen olisi hänen mielestään tehokkaampaa.

Väyrynen näkee hankintasuunnitelmat askeleeksi siihen suuntaan, että puolueettomuudesta halutaan luopua ja kytkeä Suomi sotilaallisesti liittoutuneeksi maaksi.
- Tämä on minusta outo tilanne, sillä kyllä näin valtavan isoa ratkaisua pitäisi käsitellä avoimesti ja kansanvaltaisesti, Väyrynen tähdensi.

Väyrynen epäilee, että valmiusjoukkoihin liittyy suunnitelmia, joita eduskunta ei ole siunannut. Eduskuntahan ei hyväksynyt suomalaisjoukkojen käyttöä muuhun kuin perinteiseen rauhanturvatoimintaan.

Sorsa: Tannerista puhuminen entistä helpompaa

Entisen pääministerin, pankinjohtaja Kalevi Sorsan mukaan valtiomies Väinö Tannerista (1881-1966) puhuminen on nyt helpompaa kuin 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa.

Sorsa kertoi lauantain Tanner-seminaarissa presidentti Urho Kekkosen moittineen häntä uhkarohkeudesta, kun hän ilmoitti puhuvansa Tannerin syntymän 100-vuotisjuhlassa vuonna 1981.
- Kun kerroin aikeestani Kekkoselle, hän sanoi: "Olet sinä pirun rohkea mies". Se ei ollut kehaisu, vaan moite tarpeettomasta uhkarohkeudesta, Sorsa kertoi.

Sorsa arvioi, että Väinö Tanner ei antanut koskaan anteeksi hänelle langetettua sotasyyllisyystuomiota.
- Asenteesta kertoo se, ettei hän vankilasta vapauduttuaan suostunut jäämään julkisen poliittisen elämän ulkopuolelle kuten muut tuomitut, Sorsa sanoi.

Tanner tuomittiin 1946 sotasyyllisenä viideksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Hän kärsi tuomiosta vajaat kolme vuotta.

Lipponen: Talouden ratkaiseva käänne 1995 tuposta

Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) arvioi, että Suomen taloudellinen tilanne on siirtynyt ratkaisevasti uuteen aikakauteen. Lipposen mukaan talouskehitys on ennustettavissa ja korkotaso vakaa.

Lipponen sanoo, että luottamus Suomen talouteen syntyi vuonna 1995 solmitusta kaksivuotisesta tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta.
- Se oli käänteentekevä Suomen tulevaisuuden kannalta, Lipponen sanoi lauantaina STTK:laisen Erityisalojen toimihenkilöliiton (Erto) seminaarissa Helsingissä.

Lipponen huomauttaa, että myös viimeaikainen korkokehitys on ollut vakaata. Hänen mukaansa työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistyön jatkuminen on edellytys talouden tasapainolle.

- Siinä on Suomen menestyksen avaimet ja tekijät. Kysymys on myös siitä vakaudesta, jota palveluiden ja ennenkaikkea yksityisten palveluiden kehittyminen Suomessa edellyttää, Lipponen totesi.

Koonnut: IA
16.3.1998

POLITIIKKA -SIVULLE