Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiKopterisopu repii rivejä hallitusrintaman vasemmalla laidallaPuolustusvoimien helikopterihankinnoista neuvoteltu sopuratkaisu ei kelpaa kaikille hallituspuolueiden kansanedustajille. Kiistely asiasta jatkuu torstaina vielä sosialidemokraattien ryhmäkokouksessa, ja odotettavissa on tiukkasanainen yhteenotto ja äänestys.Ryhmän työvaliokuntaan kuuluva Arja Ojala kertoi keskiviikkona, että hänen on mahdotonta hyväksyä ratkaisua. Ojala uskoi äänestävänsä tilausvaltuuksia vastaan myös lisäbudjetin äänestyksessä. Hän arveli, että samoin tekeviä löytyy muitakin SDP:n ryhmästä. Vasemmistoliiton kansanedustajista Annika Lapintie, Jaakko Laakso ja Reino Laine ovat kertoneet äänestävänsä myös supistettuja tilausvaltuuksia vastaan. Vihreän liiton ryhmäkokouksessa kaikki paikalla olleet tukivat kompromissiesitystä. Tilausvaltuuksia jyrkimmin arvostelut Tuija Maaret Pykäläinen ei virkamatkan vuoksi ollut paikalla. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja pääministeri Paavo Lipponen sopivat tiistaina, että puolustusvoimille esitettyä 7,7 miljardin markan tilausvaltuutta pienennetään 1,2 miljardilla. Leikkaus kohdistuu nimenomaan helikopterihankintoihin.
Aura: Oma lentoliikennesopimus Yhdysvaltain kanssa Suomelle parempiLiikenneministeri Matti Aura (kok) torjuu EU-komission kannan, että lentoliikennesopimus EU-maiden ja Yhdysvaltain välillä olisi pitänyt neuvotella keskitetysti.- Komissio on valinnut linjansa. Itse pelkään, että kiista saattaa vaikuttaa liikenneasioiden edistymiseen neuvostossa. Mutta ei tässä vielä liian dramaattisia johtopäätöksiä kannata tehdä, Aura sanoi.
Hän toisti, ettei Suomi aio luopua omasta sopimuksestaan Yhdysvaltain kanssa, vaan on valmis menemään EY-tuomioistuimeen asti. Komissio antoi keskiviikkona perustellun lausunnon kahdeksalle jäsenmaalle. Suomen lisäksi lausunnon saivat Belgia, Britannia, Luxemburg, Itävalta, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Jäsenmaiden on vastattava siihen kahden kuukauden kuluessa, jonka jälkeen komissio voi viedä asian EY-tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lentoliikennesopimuksista on kiistelty EU-komission ja jäsenmaiden välillä pitkään. Liikennekomissaari Neil Kinnock ilmoitti jo aiemmin tänä vuonna, että komissio tarttuu kevään aikana oikeustoimiin. Suomi ja muut pienet maat katsoivat sopimuksia solmiessaan, ettei komissio todennäköisesti huomioisi pienten maiden etua keskitetyissä neuvotteluissa, vaan tekisi sopimuksen lentoliikenteestä lähinnä suurten maiden ehdoilla. Komissio on toista mieltä, ja katsoo, että viidentoista EU-maan yhteisrintama voisi vaatia Yhdysvalloilta suurempia myönnytyksiä ja muun muassa avoimempaa pääsyä maan sisäisille lentomarkkinoille. Kahdeksan huomautuksen saanutta maata on jo solminut sopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Ranska, Italia ja Espanja neuvottelevat parhaillaan.
Ahvenanmaa miettii Amsterdamin sopimuksen kaatamistaAhvenanmaalla harkitaan Amsterdamin sopimuksen uhkaamista, jotta maakunta saisi itselleen paikan EU-parlamentissa. Ajatuksen oman paikan vaatimisesta on tuonut jälleen esille Ahvenanmaan kansanedustaja Gunnar Jansson. Ahvenanmaan käräjät on saanut Ahvenanmaan maakuntahallituksen tiedonannon, ja lähetekeskustelu on tarkoitus pitää 20. maaliskuuta.EU:n perussopimusta uudistava Amsterdamin sopimus määrää EU-parlamentin jäsenmäärän katoksi 700, jotta jäsenmäärä ei paisuisi liikaa EU:n laajentuessa. Nyt edustajia on 626, joten uusien maiden tulo johtaa siihen, että nykyiset jäsenmaat joutuvat vähentämään edustajanpaikkojaan. Ahvenanmaan maakuntahallitus katsoo siitä huolimatta, että maakunnalla olisi oltava oma paikka EU-parlamentissa. Näin korvattaisiin Ahvenanmaan menettämä suvereniteetti, kun Ahvenanmaan lainsäätäjät EU-jäsenyyden myötä luovuttivat osan lainsäädäntövaltaansa EU:lle. - Suomen paikkamäärä saattaa laskea noin kahteentoista, ja silloinhan on aivan selvä, ettei RKP ikinä saa edustajaansa läpi. Suomi on kuitenkin kaksikielinen maa ja sen pitää näkyä myös EU-parlamentissa, Jansson perusteli. Ratifioinnin aikana maakuntahallitus yrittää painostaa valtiovallalta lupausta, että Suomi varaa yhden EU-parlamenttipaikan Ahvenanmaalle, todetaan maakuntahallituksen tiedonannossa. Siinä nostetaan myös esiin mahdollisuus olla hyväksymättä Amsterdamin sopimusta. Maakuntahallitus olettaa, että sopimus voidaan saattaa voimaan Suomessa ilman Ahvenanmaan hyväksyntää, mutta Janssonin mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Jansson huomauttaa, etteivät varaumat ole mahdollisia, vaan kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä Amsterdamin sopimus. Muuten sopimus on neuvoteltava uudelleen.
Hurskainen kyselee vapaussotajuhlastaKansanedustaja Sinikka Hurskainen (SDP) teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen upseerien osallistumisesta Ylihärmässä pidettyyn valkoisten vapaussoturien muistotilaisuuteen.Hurskainen kummastelee, onko armeijan palveluksessa olevien henkilöiden puolueettomuusvaatimukseen tullut muutoksia. Hän huomauttaa, että puolustusvoimien palveluksessa olevat upseerit eivät tähän asti ole osallistuneet poliittiseen tai poliittisluontoiseen toimintaan. Hurskaisen mielestä tammisunnuntain valtakunnallinen muistojuhla tuskin edustaa luonteeltaan neutraalia maanpuolustusjuhlaa. Hurskainen viittaa lehtitietoon, jonka mukaan paikalla olivat mm. kenraali Jaakko Valtanen, prikaatikenraali Asko Kilpinen ja kenraaliluutnantti Lauri Koho. Heistä tosin Valtanen ja Koho ovat eläkkeelle.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE