Saari: Hallituksen toimettomuus tappioksi koko Suomelle

Keskusta rökitti hallitusta maatalouspolitiikasta

- Lipposen hallituksen toimettomuus ja hampaattomuus on koitumassa kaikkien suomalaisten tappioksi, sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aapo Saari.

Saaren mielestä Suomen hallitus on jäänyt odottelemaan EU:n komission hyväntahtoisuutta, kun monien muiden jäsenmaiden hallitukset yrittävät aktiivisesti minimoida omia viljelijöitään uhkaavia menetyksiä.

- Niiden painostustoimet ovatkin muuttamassa Agenda-hanketta niin, että Suomen menetykset ovatkin alkuperäisistä suunnitelmista kaksinkertaistumassa, Saari sanoi.

Saari puuttui myös maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit.) lausuntoon siitä, että viljelijöiden määrän pitäisi nopeasti alentua. Hän kyseli, eikö tuhansiin vuosittain nouseva tilojen lopettaminen todellakaan riitä.
- Mitä etua yhteiskunnalle on siitä, että kymmenettuhannet viljelijät ajetaan ammattinsa lopettamiseen ja samantien ennestäänkin pitkän työttömien jonon jatkoksi, Saari jatkoi.

Saari viittasi Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen tutkimukseen, jonka mukaan viljelijöiden nimellistulot alentuvat vuodesta 1993 vuoteen 2000 30-50 prosenttia. Saaren mukaan viljelijät ovat tienneet dramaattisen tilanteen jo pitkään, mutta hallitus on sen tähän asti kiistänyt. Hän korosti, että kysymys on nyt elintarviketuotannon ketjun säilymisestä tai kaatumisesta.

Myös keskustan ryhmäpuhuja Timo Kalli arvosteli hallitusta, että se ei lupauksistaan huolimatta ole sijoittanut lisärahaa maatalouteen. Kalli tivasi hallituksen vastausta viljelijöiden tulotason putoamiseen ja peräänkuulutti tahtoa luoda yhteistä maatalouden mallia.

- EU:lle pitää luoda yhteinen näkemys siitä, että haluamme pitää kiinni eurooppalaisesta perheviljelyn mallista, Kalli sanoi.

Kristillisen liiton ryhmäpuheenjohtaja Tauno Pehkonen vaati hallitukselta jämäkkyyttä EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa sen sijaan, että leikkaus toisensa perään hyväksytään. Pehkonen vaati Agenda-esityksen hyväksymisen ehdoksi varmuutta siitä, että Suomen erityisongelmat ratkaistaan.

Vistbacka haki tukea Jesajalta

- Voi niitä, jotka liittävät talon taloon, yhdistävät pellon peltoon, kunnes ei jää enää tilaa ja te yksin asutte maassa, Vistbacka siteerasi Jesajaa ja tulkitsi tämän varoittaneen suurtilalinjasta ja pienten polkemisesta.

Vistbackan mielestä maaseudun ahdinko on tehnyt myös herrojen muistiin aukkoja. Hän totesi, että ministeri Hemilää nyt arvostelevat keskustalaiset olivat samalla linjalla neuvotellessaan Suomen EU-sopimusta.
- Keskustaa vaivaa pahanlaatuinen vastuudementia, Vistbacka päätteli.

Lipponen: Oppositiosta ei ole ollut apua EU:n maatalouspolitiikassa

Lipponen sanoo Turun Sanomien kolumnissaan, että rääväsuisella maatalousvälikysymyksellään keskusta on kuitenkin lähtenyt pyrkimään Maataloustuottajien keskusjärjestö MTK:ksi MTK:n paikalle.

Lipponen korostaa, että maatalous on Suomessa yhteinen asia ja että hallitus vahtii Suomen etua viimeiseen saakka. Myös EU:n neuvoston päätökset tukevat Lipposen mukaan Suomen tavoittelemia ratkaisuja.

- Suomen aloitteesta Luxemburgin huippukokous edellytti, että Suomen tapaisiin erityisongelmiin on löydettävä ratkaisut. Oppositiosta ei näissä isänmaallisissa talkoissa ole ollut mitään apua, Lipponen syyttää.

Pääministerin mukaan keskusteluissa komission kanssa on haettu ja löydetty perusteet, joilla sekä viljan että maidon tuotannolle voidaan Suomessa osoittaa riittävä tuki.
- Hallitus edellyttää täyttä korvausta yhteisörahoituksella yhteisen maatalouspolitiikan muutoksista johtuvista tulonmenetyksistä.

Lipponen puolustaa hallituksensa saavutuksia maatalouspolitiikassa toteamalla, että vuodelle 1998 maatalouden kansallinen tuki on 212 miljoonaa markkaa tämän vuoden talousarvion alkuperäistä määrärahaa suurempi, eikä kansallista tukea ensi vuonna käytännössä leikata. Lipponen muistuttaa kolumnissaan, että maatalous on yritystoimintaa.

- Jos maataloudessa ryhdyttäisiin laskemaan tuntipalkkoja, pitäisi samoin tehdä muidenkin yrittäjien osalta.

Lipposen mukaan maatalousyrittäjien käytettävissä olevat tulot ovat entisellä tasolla ja ne ovat edelleen selvästi korkeammat kuin työntekijöillä ja alemmilla toimihenkilöillä.
- Maataloustulo on laskenut, mutta kun tilojen lukumäärä on vähentynyt, on tulokehitys tilaa kohti tasaantunut, Lipponen kirjoittaa.

Vanhojen muistelua

Puheenjohtaja Esko Aho (kesk) piipahti alkuiltapäivästä keskustelussa vastauspuheenvuorolla, jossa hän ilmoitti, ettei häntä suinkaan ole pyydetty mukaan valtioneuvoston maatalouspoliittiseen työryhmään.
- En tiedä, onko joillekin muille puhuttu, mutta jos keskustan kanssa puhutaan, olisi varmaan paikallaan saattaa myös puheenjohtajalle tiedoksi tällaiset keskustelut, Aho paheksui.

Ahon mukaan keskusta ei missään nimessä ole torjunut hallituksen tarjousta yhteistyöstä maatalouskysymyksissä.

Maatalousministeri Hemilä täsmensi tiistaina kertomaansa, ja sanoi keskustan määränneen yhteyshenkilöksi EU-parlamenttiin siirtyneen Sirkka-Liisa Anttilan (kesk). Hemilä sanoi, että kun työryhmä kesällä 1995 asetettiin, oli hän kertonut hallituksen tarjouksesta Anttilan lisäksi myös muutamalle muulle keskustan kansanedustajalle.

Keskustelussa olivat aktiivisimpina keskustan kansanedustajat. Täysistunnossa väiteltiin myös luomuviljelyn elinkelpoisuudesta ja kannattavuudesta Suomessa.

STT-IA
13.3.1998