 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Protestiäänestäjä vaihtaa ehdokasta mieluummin kuin puoluetta
Vanhat puolueet pitävät asemansa, vaikka mielipidemittauksissa politiikka saa vuodesta toiseen kansan jyrkän tuomion. Politiikan tutkija Sami Borg sanookin, että äänestäjät vaihtavat herkemmin ehdokkaita kuin puoluetta. Tulevissa vaaleissa häntä huolettaa mediakatseen keskittyminen kolmen suuren puheenjohtajan vaalitaistoon. SDP, Keskusta ja Kokoomus varovat polttamasta siltoja välillään tähytessään tulevaa hallitusyhteistyötä. Politiikan tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti sitä mieltä, että jännitteet puolueiden välillä olisivat kadonneet. - Jännitteet ovat tällä hetkellä sen tyyppisiä, että ne tulevat esiin yksittäisissä asiakysymyksissä, hän sanoo. Jännitteitä kulkee niin monella tasolla, että vaikka poliittinen asetelma lisää puolueiden varovaisuutta, ei tutkija ole valmis yleistyksiin. - Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että kaikki selvästikin ymmärtävät, että kaikentyyppiset kombinaatiot Lipposen hallituksen jälkeen ovat mahdollisuuksia ja lähdetään samoilta viivoilta. Borg sanookin puolueiden ymmärtävän, että mediapolitiikan aikana hallituksessa oleminen on keino ylläpitää omaa näkyvyyttä ja omaa kannatusta. - Jos on hinkua hallitukseen, niin täytyy olla varovainen tilanteessa, jossa sinne pääsy ei ole varmaa. Näin Borgin mukaan ainakin puhetasolla poliittisia jännitteitä oli enemmän aikana, jolloin hallituspohja rakentui keskustan ja vasemmiston varaan ja Kokoomus oli tuomittu oppositioon.
Helsinkikeskeisyys vaaranaVaikka eroja toki puolueiden välillä on, ne ovat vuosien myötä lieventyneet, toteaa Borg. Laimea keskustelu voi niitä entisestään sumentaa. Jos varovaisuus tyrehdyttää keskustelun niin, että eroavaisuuksia puolueiden välillä ei synny, on vaarana äänestäjien pako.- Sitä tietysti toivoisi kaikissa vaaleissa, että puolueet mahdollisimman selkeästi esittäisi oman vaihtoehtonsa ja linjansa. - Pidän ongelmallisena sitä, että vaalijulkisuus näyttää keskittyvän vain kolmeen suureen ja vielä kolmeen suureen kolmen suuren sisälläkin, toteaa Borg viitaten Lipposen, Niinistön ja Ahon kamppailuun Helsingissä. - Se tulee olemaan mediajulkisuudessa iso teema, mutta onko se kuitenkaan tärkein, se pitää kyseenalaistaa. - Kyllähän eduskuntavaaleissa on tärkeätä se, että kansan mielipide tulee edustettua sekä henkilöiden että mielipiteitten osalta alueellisesti ja puolueittain tasapainoisesti. Borg huomauttaakin, että Helsingistä valitaan vain joka kymmenes kansanedustaja.
Protestimieli hiipuu äänestyskopissaKolmen suuren puolueen suhteellinen osuus on pysynyt viime vuosikymmeninä suhteellisen vakaana. Äänestysprosentin laskun myötä on absoluuttisia ääniä kuitenkin menetetty vuoden 1980 jälkeen parisataatuhatta.- Mielipidetutkimukset ovat 70-luvulta asti osoittaneet, että kansassa elää vahva puolue- ja poliitikkokielteisyys. Tässä on tietty lähtökohtainen ristiriita mielipiteitten ja äänestyskäyttäytymisen välillä. Toisaalta asennetasolla näyttää siltä, että ollaan kovin kriittisiä, mutta vaaleissa ollaan kuitenkin kovin konformistisia. - Protesti tarvitsee kanavan ja siihen harvoin riittää se, että pelkästään asenteissa tapahtuu muutos. Borgin mukaan on kyseenalaista onko sellaista kanavaa tällä hetkellä näkyvissä.
Äänestäjät herkkiä vaihtamaan ehdokastaBorg pitää selvänä, että "politiikan moraali" -teema tulee jollakin tavalla näkymään seuraavissa vaaleissa, mutta tällä hetkellä on vaikeaa mennä sanomaan millä tavalla. Äänestysaktiivisuuden lasku voi olla yksi seuraus ja toisaalta myös protestia vaimentava tekijä. Toisaalta historiassa on myös hyvin yllätyksellisiä vaaleja.Borg toteaa, että muutosmieli on usein kanavoitunut puolueiden sisälle. Tyytymättömyyttä on toteutettu niin, että puoluekanta ei ole vaihtunut, mutta on vaihdettu ehdokasta. Tästä on tutkimusnäyttöä tältä vuosikymmeneltä, hän korostaa. Tapa on ollut eritoten suosittu vasemmistossa. Kun siirtyminen puolueiden välillä on Borgin mukaan noin 25 prosentin tienoilla, on ehdokkaan vaihtaminen puolueen sisällä huomattavasti yleisempää. Istuvilla kansanedustajilla lienee siis tulevissa vaaleissa syytä jälleen keskimääräistä tukevampaan hermoiluun. SDP:n ay-siiven käytöksestä voisi päätellä, että tutkimustulokset tunnetaan jo salin vasemmalla laidalla.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE