 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Asevienti ja ihmisoikeudet arka asia hallitukselle
Aseviennin yhteensovittaminen ihmisoikeuksien kanssa on arka asia hallitukselle. Tämä kävi ilmi keskiviikkona ulkoministeri Tarja Halosen (SDP) esitellessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antamaansa hallituksen ihmisoikeuspoliittista selontekoa.Selonteossa aseviennistä ei lausuta mitään uutta, vaan todetaan vanha kanta, jonka mukaan aseita ei viedä kriisialueille eikä maihin, joissa esiintyy vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia. Suomi kannattaa lisäksi aktiivisesti EU:n asevientiä koskevien suuntaviivojen uudistamista. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudet (RKP) piti hallituksen kannanottoa "spartalaisena" eli siinä lausutaan vähin mitä voidaan lausua. Biaudet'n mukaan hallituksessa on erimielisyyttä aseviennistä. Viimeksi hallitus joutui äänestämään ilmatorjuntatykin laukausten viennistä Turkkiin. Vastaan olivat RKP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden ministerit. Asevientiä usein vastustanut ulkoministeri Halonen sanoi, että usein vienti koskee mm. kuljetuskalustoa. Hänen mielestään Suomen asevientisäännöstö on kansainvälisesti vertailukelpoinen. Ongelmamaita ovat Halosen mukaan Indonesia ja Turkki. Asevientikannanotto on vain osa keskiviikkona ulkoasiainvaliokunnalle annettua ihmisoikeuksia koskevaa selontekoa. Liki 70-sivuiseksi kirjaseksi koottu selonteko on ensimmäinen lajissaan, mutta tarkoitus on jatkaa sellaisen antamista tulevaisuudessakin.
Ihmisoikeudet tärkeät kaupalle ja taloudellekinHallitus katsoo tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren johtaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokuntansa hyväksymässä selonteossa, että ihmisoikeudet ja demokratia luovat vakautta, mikä on myös kaupan ja talouden etu.Selonteossa todetaan, että Suomi ottaa ihmisoikeudet huomioon kaikilla ulkopolitiikan osa-alueilla. Myös kehitysyhteistyössä ihmisoikeudet ovat tärkeä periaate. Ihmisoikeudet ovat saaneet näkyvän osan Suomen ulkopolitiikassa viime vuosina. Hallitus on muun muassa perustanut ulkoministeriöön ihmisoikeusyksikön. Selontekoon on kirjattu Suomen ihmisoikeuspolitiikan periaatteet, linjaukset ja tavoitteet. Selonteko ruotii ihmisoikeuspolitiikkaa nimenomaan osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ei ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Siinä ei myöskään käsitellä muiden maiden ihmisoikeustilannetta. Aseviennin ja ihmisoikeuksien suhteesta selonteossa ei tehdä uusia avauksia tai tulkintoja, vaan kirjataan nykyinen tilanne. Suomella on jo säännökset, joiden mukaan asevientipäätöksiä on harkittava myös ihmisoikeuksien kannalta. Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteiksi selonteossa nimetään naiset, lapset, vähemmistöt ja alkuperäiskansat. Selonteossa pidetään rasismia ihmisoikeuskysymyksenä. Suomi mm. kannattaa EU:n aktivoimista rasismin torjunnassa.
Kansalaisjärjestöjä kuultiinUlkoasiainvaliokunnan on tarkoitus käsitellä selonteko vaaleihin mennessä. Jo keskiviikkona valiokunta järjesti julkisen kuulemisen, jossa myös kansalaisjärjestöt saivat sanoa sanansa hallituksen ihmisoikeuspoliittisesta linjasta.Ulkoministeri Halosen mukaan kansalaisjärjestöt ovat ihmisoikeuspolitiikassa tärkeitä käytännön työssä hallitusten ja parlamenttien rinnalla. Halonen korosti nykyisen hallituksen sitoutuneen ihmisoikeuspolitiikkaan. Hänen mukaansa sillä alalla on kansainvälisesti saavutettu paljon lyhyessä ajassa, mikä pitäisi pitää mielessä politiikkaa arvioitaessa. Ihmisoikeuksien noudattaminen nousi esille kansainvälisessä politiikassa 50 vuotta sitten, kun YK hyväksyi ihmisoikeuksien julistuksensa. Suomen hallitusta on arvosteltu tiiviiden poliittisten ja kaupallisten suhteiden luomisesta Kiinaan, koska maassa loukataan edelleen ihmisoikeuksia. Ulkoministeri Halosen mielestä Kiinassa on edetty ihmisoikeuksien alalla erittäin paljon.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE