Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Tiitinen: Presidentti muuttuu edustushahmoksi

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen uskoo presidentin muuntuvan yhä enemmän edustushahmoksi. Tiitinen ottaa kantaa presidentin valtaoikeuksiin sunnuntain Satakunnan Kansan ja Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa.

Tiitisen mukaan EU-jäsenyys merkitsee mitä ilmeisimmin valtiojärjestelmien yhdenmukaistumista unionin jäsenmaiden kesken ja presidentin roolin muuttumista edustukselliseksi.

Tiitinen pitää virheenä sitä, että presidentin valinta muutettiin suoraksi kansanvaaliksi ilman valtaoikeuksien samanaikaista karsimista. Myöhemmät presidentin valtaoikeuksiin tehdyt vähennykset ovat hänen mielestään olleet jälkikäteistä katumista.


Järventaus haluaa laajentaa maksutonta oikeusapua

Oikeusministeri Jussi Järventauksen (kok) mukaan maksuttoman oikeusavun laajentaminen koskemaan myös keskituloisia näyttää välttämättömältä.

Järventaus arvioi Aamulehden haastattelussa, että laajennuksen kustannukset nousevat yli sataan miljoonaan markkaan vuodessa.

Oikeusministeriö on Järventauksen mukaan huolissaan oikeuslaitosta kohtaan tunnetun luottamuksen laskusta. Ministeriö aikoo teettää luottamuksesta tutkimuksen, jossa kysytään sekä suuren yleisön että oikeuslaitoksen asiakkaiden mielipiteitä.


Zyskowicz: Selkeät pelisäännöt yrittäjän ja palkansaajan etu

Tasapainoiset työelämän pelisäännöt ovat välttämättömiä palkansaajien turvallisuuden kannalta. On myös yrittäjien etu, että työpaikoilla ei vallitse sääntelemätön tilanne, vaan asioista sovitaan joko valtakunnallisella tai paikallisella tasolla selkeiden raamien puitteissa, sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz lauantaina.

- Keskustan viimeisin versio työreformiasiakirjaksi merkitsisi työpaikoilla jatkuvaa epävarmuutta ja epäselvyyttä. Se johtaisi työnantajan ja työntekijän välillä päivittäiseen vastakkainoloon. Yrittämiseen ja työn tekemiseen tarkoitettu aika kuluisi eräänlaisissa päättymättömissä työntekijäkohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Kokoomuksen mielestä työelämään tarvitaan lisää joustavuutta ja paikallista sopimista.
- Paikallinen sopiminen edellyttää kuitenkin työehtosopimuksissa tai lainsäädännössä asetettuja puitteita.

- Ei ole palkansaajien kannalta oikein, että yksittäinen työntekijä joutuisi henkilökohtaisesti sopimaan työnantajansa kanssa esimerkiksi ylityökorvauksistaan, sairasajan palkastaan tai oikeudestaan jäädä kotiin hoitamaan äkillisesti sairastunutta lastaan, Zyskowicz sanoi.


Väyrynen ei anna periksi

Paavo Väyrynen (kesk) aikoo tavoitella edelleen keskustan ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiiristä ensi kevään eduskuntavaaleissa. Väyrysen mielestä uusmaalaisilla äänestäjillä pitää olla oikeus päättää, haluavatko he uudistaa hänen kansanedustajan valtakirjansa.

Keskustan europarlamentaarikko Väyrynen kertoi ratkaisustaan lauantai-iltana Brysselissä. Samalla hän ilmoitti olevansa ehdokkaana europarlamentin vaaleissa ensi kesäkuussa.

Väyrynen korosti kuitenkin, että hänen ensisijainen tavoitteensa on palata kotimaan politiikkaan. Hän vahvisti myös, että hän ei missään tapauksessa aio asettua kansanedustajaehdokkaaksi nykyisessä kotivaalipiirissään Lapissa.

Väyrynen ei kertomansa mukaan ollut saanut valaisua siihen, oliko keskustan puoluejohdolla jotain osuutta Uudenmaan piiritoimikunnan päätökseen olla ottamatta Väyrystä ehdokkaaksi.


Siimes: Vasemmiston annettava EU:lle uusi kehityssuunta

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Suvi-Anne Siimes haluaa, että vasemmisto antaisi EU:lle uuden kehityssuunnan. Hän muistutti lauantaina Oulussa, että uusi vasemmistoaalto on pyyhkinyt yli Länsi-Euroopan.

- Globalisaation maailmassa Suomi ei voi yksin saada muutosta aikaan. Yksinään Suomi voisi vain sopeutua, olla henkensä edestä mukana raa'assa kilpailussa pääomien sijoittumisessa, hän perusteli.

Siimes muistutti jälleen edustavansa sitä näkemystä, että vasemmiston on oltava mukana niiden poliittisten voimien mukana, jotka kamppailevat EU:n muuttamiseksi. EU:n avulla on hänen mielestään pantava pääomaliikkeille suitset, jotka turvaavat niin ihmisten kuin luonnon edut.

- Vasemmiston on näytettävä, että demokraattinen politiikka tuo tulosta, hän korosti.


Laitinen: Aho paniikkijarrutuksessa

SDP:n puoluesihteerin Kari Laitisen mielestä keskustan puheenjohtaja Esko Aho on viimeaikaisilla lausunnoillaan luomassa epävarmuutta suomalaiseen työntekijä- ja yrittäjäkuntaan. Hän luonnehti lauantaina Kemijärvellä ja Rovaniemellä, että Aho on paniikkijarrutuksessa.

- Järjestäytymättömyys näyttää olevan valttia hänen työelämäesityksissään tilanteessa, jossa järjestäytyneet työntekijä- ja yrittäjätahot ovat osaltaan kantaneet vastuun Suomen kansalaisten ja kansantalouden ylösnostamisessa, hän huomautti.

Laitinen muistutti keskustan esittävän työsopimusneuvottelujen ulottamista työpaikkatasoiseksi niin, että "liiton edustajalla ei ole oikeutta neuvotella työntekijöiden puolesta".

Laitinen letkautti, että vastaava tilanne saataisiin puukaupassa tai maidontuotannossa, jos jokainen puunmyyjä ja maidontuottaja joutuisi joka kerta erikseen sopimaan ostajan kanssa puun tai maitolitran hinnasta.

- MTK:ta on kaivattu tähän asti neuvottelemaan suosituksista metsäyhtiöitten ja meijereitten kanssa. Uskon, että tämä tarve on jatkossakin, koska muutoin seurauksena olisi näissäkin asioissa puhdas mielivalta. Keskustapuolueen näkemystä tästäkin asiasta jään kauhulla odottamaan.


Alho-Sundqvist -jupakka tuntuu Lipposen suosiossa

Alho-Sundqvist jupakka tuntuu sanomalehti Kalevan Suomen Gallupilla teettämän mielipidekyselyn mukaan enemmän pääministeri Paavo Lipposen (SDP) kuin hallituksen suosiossa.

Lauantain Kalevassa julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisten tyytyväisyys hallituksen toimintaan kävi pohjalukemissa eduskunnassa lokakuun 22. päivänä käydyn välikysymyskeskustelun ja sitä seuranneen äänestyksen aikana.

Tuolloin tyytyväisiä hallitukseen ilmoitti olevansa vain 20 prosenttia vastaajista. Viikon kuluttua hallitukseen tyytyväisiä oli kuitenkin jo 28 prosenttia.

Sen sijaan tyytyväisyys Lipposta kohtaan ei kääntynyt nousuun, vaan jäi selvästi aikaisempaa alemmalle tasolle. Vielä huhtikuussa Lipposen toimintaan oli tyytyväisiä 34 prosenttia, mutta loka-marraskuun vaihteessa enää 24 prosenttia.

Lipposeen tyytymättömiä oli nyt 45 prosenttia, kun keväällä tehdyssä kyselyssä tyytymättömiä oli 36 prosenttia.

Kyselyä varten haastateltiin 23.10.-5.11. välisenä aikana kaikkiaan 1 429 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä.

Koonnut: IA
15.11.1998


POLITIIKKA -SIVULLE